Keskustan Puumala pitää toisen asteen oppimateriaalilisää tärkeänä päänavauksena – "Olemme tosi ylpeitä, että tämä saatiin aikaiseksi"
Keskusta sai kehysriihessä läpi monia koulutukseen liittyviä pitkäaikaisia tavoitteitaan, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) näkee.
Erityisen iloinen Puumala on toisen asteen opiskelijoille suunnatusta oppimateriaalilisästä.
– Ryhdymme rakentamaan oppimateriaalilisää nimenomaan niille, joille materiaalit ovat liian kalliita. Tässä on lähdetty liikkeelle juuri oikealla tavalla.
Puumala lisää, ettei tuki ratkaise vielä koko ongelmaa, sillä se ei yksinään tee toisesta asteesta täysin maksutonta.
Tällä kertaa varat eivät kuitenkaan riittäneet siihen, että kaikkien lukiolaisten oppimateriaalit olisi voitu kustantaa.
Oppimateriaalilisä vahvistaa silti osaltaan koulutuksellista tasa-arvoa niin lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessakin.
– Olen tosi ylpeä, että saimme tämän aikaiseksi. Mielestäni on paikallaan jakaa kiitosta kavereillekin, kuten opintotuesta vastaavalle ministerille Sampo Terholle (sin.), joka oli ajamassa tätä asiaa neuvotteluissa.
Oppimateriaalilisän ohella Puumala haluaa nostaa esiin kehysriihessä päätetyn varhaiskasvatuksen tasa-arvorahan.
Hallitus päätti tukea varhaiskasvatuksen tasa-arvoa uudella kymmenen miljoonan euron määrärahalla vuodelle 2019.
Rahalla on määrä pienentää ryhmäkokoja sekä palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa.
Rahoitusmuotoa on käytetty aikaisemmin vain esi- ja perusopetuksen saralla.
Koulutuksen yleissivistävyyden säilyttämisestä ja kehittämisestä Puumala ei ole valmis tinkimään.
Kehysriihen antiin kuului myös hallituksen päätös kohdentaa 8,5 miljoonan euron rahoitus lukiouudistuksen toteuttamiseen.
Hallituksen eilen antama esitys uudeksi lukiolaiksi saikin heti tuoreeltaan Suomen Lukiolaisten Liitolta (SLL) lämpimän vastaanoton .
– Lukiolaiset saivat kehysriihessä lisää rahaa sekä opinto-ohjaukseen että kuraattori- ja psykologipalveluihin. Lisäksi lukiokoulutusta tuodaan lähemmäksi korkeakoulumaailmaa, Puumala kertoo.
Kansanedustajan mukaan nykyaika edellyttää yhä ketterämpää oppinainerajojen ylittämistä. Koulutuksen yleissivistävyyden säilyttämisestä ja kehittämisestä Puumala ei kuitenkaan ole valmis tinkimään.
Vaikka kehysriihessä saatiin aikaiseksi monia koulutusta tukevia päätöksiä, moni asia jäi vielä Puumalan mukaan tekemättä.
Viikon päästä keskustan puoluehallitus käsitteleekin koulutusta käsittelevää visio-ohjelmaa, jonka valmistelua Puumala on johtanut.
– Meidän 2020-lukua koskevassa koulutusvisiossa esitellään kymmeniä kohtia, jotka vaativat vielä lisää toimia.
Vaikka vision tarkka sisältö on vielä salaisuus, tiedossa on ainakin esityksiä ammatillisen koulutuksen tukemiseksi.
– Isojen leikkausten jälkeen ammattikoulupuolella tarvitaan lisää paukkuja, Puumala korostaa.