Oikeusministeriö haluaa irtisanoa valtakunnansyyttäjä Nissisen – Professori uskoo valtioneuvoston hyväksyvän potkut
Oikeusministeriö esittää huomenna valtioneuvostolle valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen irtisanomista.
Ministeriön arvion mukaan Nissisellä ei enää ole edellytyksiä hoitaa valtakunnansyyttäjän tehtävää joulukuun tuomion jälkeen. Ministeriö kertoo julkaisevansa perustelunsa valtioneuvoston ratkaisun jälkeen.
Korkein oikeus tuomitsi Nissisen joulukuussa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Korkeimman oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli enemmistöosakkaana ja hallituksen puheenjohtajana tai hallituksen jäsenenä.
Oikeuden mukaan edes syytteessä ei väitetty, että hankinnoista olisi aiheutunut erityistä hyötyä Nissisen veljelle, eikä Nissisen tarkoitus ollut oikeuden mukaan epäasiallisesti suosia veljensä firmaa. Nissisen olisi kuitenkin asemansa takia pitänyt ymmärtää olevansa esteellinen, ja oikeus totesi, että kyse on tahallisesta teosta.
Nissinen myönsi oikeudessa tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen, mutta kielsi tahallisuuden. Hän ei kertomansa mukaan ymmärtänyt olleensa esteellinen. Nissinen kertoi oikeudelle, ettei hänellä ollut ennen esitutkintaa tarkkaa tietoa veljensä asemasta. KKO ei pitänyt tätä uskottavana.
Korkein oikeus katsoi, että tekoa ei voitu pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon muun muassa valtakunnansyyttäjän asema ja ylimmän syyttäjän oman toiminnan vaikutus koko syyttäjälaitoksen toimintaan.
Oikeusministeriön esitys irtisanomisesta on linjassa korkeimman oikeuden (KKO) tuomion kanssa, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää STT:lle.
Mäenpään mukaan KKO katsoi joulukuisessa tuomiossaan Nissisen menettelyn heikentäneen luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan.
– Mielestäni tuomiossa oli peruste, jonka mukaan Nissisen rangaistava menettely heikentää luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan. Se on sen verran vakava moite, että sen perusteella ministeriön ehdotuksen voi sanoa olevan linjassa KKO:n arvion kanssa.
KKO tuomitsi Nissisen joulukuussa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Korkeimman oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli merkittävässä asemassa.
Mäenpään mukaan ministeriön olisi ollut mahdollista päättää toisin Nissisen jatkosta. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt sitä, että olisi katsottu, ettei luottamus syyttäjälaitokseen ole tärkeä, Mäenpää sanoo.
– Sanoisin, että tämä olisi aika epätodennäköinen vaihtoehto, koska luottamus on niin tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta, ettei sitä voi harkinnassa jättää ottamatta huomioon.
Mäenpään mukaan valtioneuvosto voi huomenna hylätä ministeriön esityksen. Hän kuitenkin toteaa, että Suomessa on vakiintunut tapa, että ministereiden esitykset hyväksytään.
– Tässä on kysymys myös laillisuusarvioinnista, joten on vaikea nähdä, että valtioneuvostossa voisi tulla toiseen suuntaan jotain niin painavaa laillisuusperustetta, jonka perusteella katsottaisiin, ettei ministeriön esitys ole hyväksyttävä.
Mäenpää pitää tilannetta äärimmäisen poikkeuksellisena.
– Paitsi sen vuoksi, että kyseessä on tietyn alan yli virkamies, mutta myös siksi, että tämä ala sattuu olemaan oikeushallinnon ydinaluetta. Voidaan edellyttää tiukkaa lain noudattamista. Kun näin ei ole tapahtunut, se on äärimmäisen poikkeuksellista.
Voidaan edellyttää tiukkaa lain noudattamista.
Olli Mäenpää
Nissinen antoi tammikuun alussa oikeusministeriölle selvityksen jatkostaan virassaan. Hän vetosi muun muassa pitkään uraansa valtion palveluksessa. Hän korosti olleensa ennen joulukuista tuomiota rikkeetön.
– Virkaurani valtion palveluksessa on kestänyt runsaat 36 vuotta ja on ollut nyt saamaani tuomiota lukuun ottamatta rikkeetön ja moitteeton, Nissinen kirjoitti.
Nissisen mukaan teon moitittavuutta arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon hänen motiivinsa. Teko ei Nissisen mukaan välittömästi liity syyttäjälaitoksen ydintehtävään eli rikosvastuun toteuttamiseen. Lisäksi hän vetosi avoimuuteensa prosessin aikana.
– Olen asian selvittelyn, tutkinnan ja käsittelyn kaikissa vaiheissa avoimesti ja viivyttelemättä kertonut asian niin kuin olen sen itse kokenut ja kuten sen itse muistan.
Nissisen mukaan häntä tarvitaan, sillä syyttäjälaitoksessa on edessä isoja muutoksia.
– Työpanokselleni on suuri tarve, Nissinen kirjoitti.
Ylijohtaja Arto Kujala oikeusministeriöstä kertoo STT:lle, että oikeusministeriö tai -ministeri eivät kommentoi tänään asiaa millään tavalla.
– Huomenna valtioneuvoston istunnon jälkeen on sitten kommenttien aika, Kujala sanoo.