Analyysi: Kokoomuksen viinapolitiikka perustuu toiveajatteluun – prosenttikorotuksen aiheuttamien murhenäytelmien hinta olisi hirvittävä

Suomalaisten niukka enemmistö (53 prosenttia) haluaa sallia 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynnin kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla, kun nykyinen raja on 4,7 prosenttia.

Tämä selvisi maanantain Helsingin Sanomien gallupista .

Kyselyn tulos ei yllätä. Valtaosa tietysti ajattelee, ettei oma käyttäytyminen riipu kauppojen hyllyjen tarjonnasta.

Tutkittu totuus ja käytännön havainto on kuitenkin se, että juuri saatavuus, hinta ja mainonta vaikuttavat alkoholin kulutukseen.

Kaupassa on halvempaa kuin Alkossa, joten limuviinojen, nelosoluiden, vahvojen siidereiden ja lonkeroiden hinnat tippuisivat. Tätä ei kumoaisi edes alkoholiveron kiristys 100 miljoonalla eurolla. Se vaikuttaisi kuutisen senttiä nykyiseen kolmosoluen hintaan. Pullo myös lähtisi helpommin mukaan, kun sitä ei tarvitsisi erikseen hakea Alkosta.

Ihmiset ovat taipuvaisia arvioimaan omaa käyttäytymistään väärin. Alkoholinkäyttö lisääntyi selvästi vuonna 2004, kun alkoholiveroa alennettiin – vaikka veroalen alla tehdyissä gallupeissa suomalaiset vakuuttivat muuta.

Alkoholin kulutus kasvoi vuonna 2004 jopa 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, eikä siinä ole edes mukana matkustajatuonti. Sekin lisääntyi, kun suomalaiset rynnivät hakemaan viinaa tuoreesta EU-maasta Virosta.

On muutenkin helppoa vastata kyselyihin siitä näkökulmasta, mitä itse haluaisi.

Kyllä minäkin haluaisin hakea viinipulloni samasta kaupasta kuin ruokani. Sitä luksusta pääsee kokemaan ulkomailla.

Mutta poliittisten päättäjien vastuu ulottuu omaa napaa kauemmas. Alkoholiprosentin korotuksesta on määrä keskustella täysistunnossa torstaina ja äänestää perjantaina.

Nappia painaessaan kansanedustajat joutuvat puntaroimaan, mitä päätös tarkoittaa koko kansalle.

Niille, joiden alkoholinkulutus lisääntyy sekä sijaiskärsijöille kuten lapsille. Lisääntyvien alkoholivammojen korjaamisesta tulee kallista lystiä veronmaksajille.

Ryhmäkuri ei sido kansanedustajia ensimmäisessä äänestyksessä perjantaina. Lain sisältöä on siinä vaiheessa vielä mahdollista muuttaa. Keskustan vaatimuksesta hallituspuolueet ovat sopineet, että kansanedustajat saavat tehdä kilpailevia esityksiä prosenttirajasta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta todennäköisesti esittää mietinnössään, että prosenttirajaa ei korotettaisi nykyisestä.

Politiikka on kompromisseja. Nyt kohtalonhetkiään elävä alkoholilaki on siitä hyvä esimerkki.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) esitteli pohjaehdotuksensa alkoholilain kokonaisuudistuksesta lähes kaksi vuotta sitten, helmikuussa 2016.

Ehdotus ei sisältänyt muutoksia kaupassa myytävien tuotteiden alkoholipitoisuuksiin.

Keskusta ei halunnut nykyistä vahvempia alkoholijuomia Alkon ulkopuolelle. Vielä viime vaalikaudella oppositiossa ollut keskusta julkaisi alkoholilainsäädännöstä taustamuistion, jossa kolmosolutkin haluttiin siirtää Alkoon.

Rehulan pohjaehdotus ei miellyttänyt keskustan silloisia hallituskumppaneita.

Kokoomus haluaa nimittäin vapauttaa alkoholipolitiikkaa merkittävästi. Neuvottelujen lähtökohta oli se, että kokoomus halusi viinit ruokakauppoihin.

Perussuomalaiset puolestaan halusi nostaa vähittäiskaupoissa myytävän alkoholin vahvuusrajan 8,5 prosenttiin.

Alkoholineuvotteluryhmän puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) johti neuvottelut kompromissiratkaisuun toukokuussa 2016. Sen mukaan kaupoissa myytävän alkoholin prosenttiraja nostetaan 5,5 prosenttiin.

Tämä sopi myös keskustan eduskuntaryhmän enemmistölle. Kompromissi oli varsin järkevä, lähtökohdat huomioiden.

Laki valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä ja lähetettiin lausuntokierrokselle.

Asiantuntijoiden lausuntopalaute oli odotetusti murskaavaa, alkoholiteollisuutta ja kauppoja lukuun ottamatta.

Lääkäriliiton mukaan panimoteollisuuden ja päivittäistavarakaupan tukeminen ei ole riittävä syy altistaa koko väestö alkoholin kulutuksen lisääntymiselle ja siitä koituville lisääntyville haitoille.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS alkoholisairauksien rasittavan erikoissairaanhoitoa. Alkoholi aiheuttaa muun muassa maksasairauksia, syöpiä, aivoinfarkteja ja tehohoitoa vaativia pään vammoja.

Lakiluonnos ei sisällä lapsivaikutusten arviointia, mitä monet tahot pitivät puutteena. Selvää on, että lapset kärsivät vanhempiensa lisääntyvästä alkoholinkäytöstä.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan esitys on vakavasti lapsen edun vastainen.

Liitto toteaa lausunnossaan, että hoitamattomien  päihdeongelmien haitat ovat jo tällä hetkellä erittäin suuret, eikä niitä tule entisestään kasvattaa.

Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan on erittäin arveluttavaa ja lyhytnäköistä viedä uudistusta eteenpäin tietoisena sen merkittävistä negatiivisista vaikutuksista kansanterveydelle.

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry muistutti, että valmisteilla olevan sote-lainsäädännön tavoitteena on kulujen vähentäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta alkoholilakiesityksen myötä lisääntyvä saatavuus on omiaan lisäämään niitä.

Saarikosta tuli kesällä alkoholilaista vastaava ministeri. Hän on puun ja kuoren välissä, koska samaan aikaan hän on perhe- ja peruspalveluministeri, joka vastaa myös lastensuojelusta ja sote-kustannuksista.

Alkoholilain alkuperäinen tavoite, alkoholihaittojen vähentäminen, on auttamatta ristiriidassa hallituspuolueiden tekemän kompromissiratkaisun kanssa. Saarikko ei ole sitä missään vaiheessa kiistänytkään.

Kansanterveyden asiantuntija Pekka Puska (kesk.) nousi eduskuntaan tämän vuoden alkupuolella, samoihin aikoihin kuin lausuntopalaute valmistui.

On varsin ymmärrettävää, ettei Puska voinut hyväksyä alkoholipolitiikan muuttamista kansanterveyttä huonontavaan suuntaan. Sama ajatus alkoi muhia yhä useamman keskustalaisen mielessä.

Maaliskuussa eduskunnassa syntyi viinakapina. Addressin 28 allekirjoittajaa – joista 15 oli keskustalaisia – vaati, että lausuntopalaute otetaan vakavasti.

Keskustan eduskuntaryhmässä alkoi loppukeväällä vahvistua kanta, jonka mukaan alkoholiprosentista pitää saada äänestää omantunnon eikä ryhmäkurin mukaan.

Omantunnonvapaus sai etenkin perussuomalaiset pillastumaan. Kokoomuskin syytti keskustaa keväällä 2016 tehdyn lupauksen rikkomisesta.

Lausuntopalaute ei hätkähdyttänyt perussuomalaisia tai kokoomusta.

Pikemminkin ne korostivat, että kompromissiratkaisuun päädyttiin täysin tietoisina sen kansanterveydellisistä vaikutuksista.

Alkoholilaki ajautui niin pahaan umpikujaan, että se oli vähällä kaatua kokonaan.

Perussuomalaisten kesäkuinen hajoaminen auttoi umpisolmun avaamisessa. Uusi vaihtoehto -ryhmä taipui omantunnon vapauteen.

Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat kuitenkin sitoutuneet kannattamaan hallituksen esitystä toisessa käsittelyssä, jos se saa enemmistön kannatuksen perjantain ensimmäisessä äänestyksessä.

Tuntuu käsittämättömältä, miten kokoomus voi ajaa viinejä maitokauppoihin, kun jo rajan nosto 5,5 prosenttiin merkitsee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholin kulutuksen kasvua 5–6 prosentilla.

Se puolestaan tarkoittaa 150:tä alkoholikuolemaa lisää joka vuosi. Alkoholin kulutuksen kasvu uhkaa erityisesti haavoittuvia väestöryhmiä eli eriarvoistuminen kasvaisi.

Kokoomuksen logiikka perustuu samaan optimismiin kuin alkoholiteollisuuden ajatusmaailma.

Suomen alkoholipolitiikka kulkisi siis vastavirtaan.

Alkoholiasioissa aktivoitunut kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen haluaa, että Suomi siirtyy kohti eurooppalaista alkoholikulttuuria.

Hän näkee, että ruokakaupan hyllyltä pitäisi saada kaikki ruokajuomat tervetulosamppanjasta kahvikonjakkiin saakka ja kaikki siltä väliltä.

– Pitäisi olla enemmän luottamusta suomalaisiin. Ennen pitkää viimeisetkin holhouksen kukkaset poistuvat, ja parempi olisi olla mieluummin aloitteellinen kuin vasta pakon edessä myöntää tapahtunut kehitys, Pelkonen linjaa.

Samaa ajattelua löytyy myös keskustan Mikko Kärnältä, joka aikoo esittää 15 prosentin rajaa kaupoissa myytäviin alkoholijuomiin.

Alkoholijuomateollisuus lähtee niin ikään siitä oletuksesta, että kulutusmäärä 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna ei nouse prosentin myötä.

Sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa alkoholijuomateollisuusyhdistys toteaa, että oman vastuun antaminen voi johtaa positiivisiin tuloksiin.

Kokoomus vertaa Suomea Etelä- ja Keski-Euroopan viinimaihin, joissa lasillinen viiniä kuuluu ruokapöytään ja juomakulttuuri on tyystin toisenlaista kuin Suomessa.

Suomessa alkoholi ei kuulu arkeen vaan vie siitä pois. Se on päihde.

Suomen alkoholipolitiikkaa pitäisi verrata muihin Pohjoismaihin. Ruotsissa ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttiraja on 3,5. Norjassa se on sama kuin Suomessa nyt, 4,7 prosenttia. Islannissa kaikki yli 2,25-prosenttiset alkoholijuomat pitää ostaa paikallisesta Alkosta. Tanska on Pohjoismaiden joukossa poikkeus, koska siellä ei ole alkoholimonopolia.

Suomen alkoholipolitiikka kulkisi siis uudistuksen myötä vastavirtaan.

Perjantain äänestyksessä kansanedustajien takaraivossa kuuluu kuitenkin kolmaskin ääni järjen ja optimismin lisäksi.

Se sanoo, että alkoholilaki, johon kuuluu monia muitakin osia kuin prosenttirajan korotus, pitää saada jo pakettiin. On sitä niin kauan väännetty.

Alkoholilaki on yhä kysymysmerkki etämyynnin osalta.

Perustuslakivaliokunta löysi marraskuussa alkoholilaista ristiriidan: esityksen lakitekstissä alkoholin etämyyntiä ulkomailta Suomeen ei varsinaisesti kielletä, mutta siitä pitäisi kuitenkin rangaista.

Valiokunta vaatikin rangaistavuuden poistoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tähän saakka tulkinnut etämyynnin kielletyksi Suomessa, eikä linja sen mukaan muutu uudessakaan laissa.

Tätä tulkintaa hämmensi Hel­sin­gin ho­vi­oi­keu­den huhtikuinen linjaus, jonka mukaan mie­to­ja al­ko­ho­li­juo­mia pi­täi­si voi­da os­taa EU-mai­den verk­ko­kau­pois­ta.

Se yllätti sosiaali- ja terveysministeriön. Ho­vi­oi­keu­den rat­kai­su kos­ki vi­ro­lais­ta Al­ko­ta­xi-yrit­tä­jää, joka myi Suo­meen al­ko­ho­lia verk­ko­kau­pan kaut­ta vuon­na 2009.

Ho­vi­oi­keu­den mu­kaan yrit­tä­jä rik­koi la­kia tuo­des­saan Suo­meen juo­mia, joi­ta voi­daan myy­dä vain Al­kos­sa. Yrit­tä­jää ei kui­ten­kaan tuo­mit­tu mie­to­jen al­ko­ho­li­juo­mien maa­han­tuon­nis­ta ja ko­tiin­kul­jet­ta­mi­ses­ta.

Ho­vi­oi­keus kat­soi Suo­men al­ko­ho­li­lain si­säl­tä­vän EU-oi­keu­den vas­tai­sia sää­dök­siä.

Hallitus ei ryhtynyt välittömiin toimiin vaan päätti odottaa, vahvistuuko päätös korkeimmassa oikeudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan etämyyntikieltoa koskevaa säännöstä muutetaan tarvittaessa sen jälkeen.

Hovioikeuden päätös merkitsisi lainvoimaiseksi tullessaan käytännössä sitä, että vähittäiskaupoissa myytäviä juomia – joiden prosenttiraja on ensi vuoden alusta lähtien ehkä hallituksen esityksen mukainen 5,5 – voisi ostaa netistä ruokaostosten yhteydessä tai edullisemmin Baltian maista.

Kiinteän myyntipisteen vaatimuksen poistuessa olutta voisi kenties tilata vaikkapa pitsataksilla.

Alkoholilailla oli nyt niin kiire, että ensi vuoden puolella saapuvaa korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä ei voitu odottaa.

Juttuun tehty seuraava lisäys kello 15.22: Tanska on Pohjoismaiden joukossa poikkeus, koska siellä ei ole alkoholimonopolia.