Saarikko uudesta valinnanvapauslaista: Maakunnilla velvoite omaan liikelaitokseen – "Turvaa julkiset palvelut kaikissa olosuhteissa"
Sote-uudistuksen uudessa valinnavapausmallissa maakunnilla ei ole velvoitetta yhtiöittää palvelujaan, mutta ne voivat halutessaan sen tehdä. Maakunnilla on kuitenkin velvoite omaan liikelaitokseen.
– Tämä turvaa julkisten palveluiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo blogissaan .
Valinnanvapauden toteutumisen keinot ovat Saarikon mukaan samat kuin keväisessä esityksessä; sote-keskus, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti.
Maakunta saa laissa listattujen palveluiden ohella tarjota halutessaan lisää asiakasseteleitä eri palveluihin ja vastaavasti kieltäytyä niiden myöntämisestä kustannustehokkuuteen tai potilasturvallisuuteen vedoten.
Kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen hallituksen linjausten mukaisesti vuonna 2021.
Mikäli kansalainen ei tee oman sote-keskuksen valintaa, on hän automaattisesti kahden vuoden ajan julkisen palveluntuottajan asiakas.
Silloin ne kansalaiset, jotka eivät vielä ole tehneet valintaa sote-keskuksesta, listataan palvelujen tavoitettavuuden mukaan eri tuottajien asiakkaiksi.
Sote-keskukset velvoitetaan sosiaalihuollon osalta vain neuvontaan ja ohjaukseen.
Maakunnalla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi.
– Tällä halusimme vahvistaa integraation toteutumisen erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kannalta.
Sote-keskusten vastuulle siirretään myöhemmin rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkäreiden konsultaatioita ja avovastaanottotoimintaa.
Tämän palveluntuottaja voi Saarikon mukaan kuitenkin toteuttaa alihankintana, jotta pienempikin yritys, osuuskunta tai järjestö voi olla sote-keskuksen palvelun pyörittäjä.
– On kuitenkin hyvä huomioida, että vastuun potilaan ja asiakkaan palvelun kokonaisuudesta kantaa aina sote-keskus. Tätä vahvistamaan lakiin kirjattiin oma pykälänsä yhtenäisen asiakassuunnitelman velvoitteesta.
– Sen sijaan tuottajille maksettavat korvaukset palveluista säilyivät pääosin keväisen hallituksen esityksen linjoilla.
Valinnanvapauden tulo osaksi tulevaa maakuntien järjestämää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää on monin tavoin hieno juttu, Saarikko sanoo.
– Se vahvistaa potilaan ja asiakkaan oman äänen kuuluvuutta, lisää vertailtavuutta palvelutuotantoon ja varmistaa palvelujen saatavuutta.
Valinnanvapauslain luonnos on torstaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmien käsittelyssä.
Lakia viimeistellään virkatyönä lähiviikot ja myös sen perustuslaillista kestävyyttä arvioidaan vielä, Saarikko kertoo.
– Haluamme tehdä huolellista työtä. Kaupungilla kuuluu liikkuvan lakipaketista monia versioita. Kannattaa kuitenkin lopullisen tulkinnan tekemiseksi odottaa viimeisin, hallituksen linjaama kokonaisuus, Saarikko sanoo.
Lausuntokierrokselle valinnanvapauslaki lähtee marraskuun alussa.