Vieraskynä: Jaksaa, jaksaa…. äänestää – kunnissa on Suomen turvallisuus!
Kunnat ja kunnallisen järjestelmän muotoutuminen on suomalaisen yhteiskuntahistorian merkittävin huoltovarmuustekijä.
Kunnissa tehdään kaikki työ, jota turvallisuus, hyvä arki ja elämä edellyttävät. Kunnat ovat vastanneet niin ulkoisiin kuin sisäisiin mahdollisuuksiin ja uhkakuviin kukin omalla tavallaan riippuen niiden hallinnollisista, poliittisista ja taloudellisista rakenteista. Samalla kunnista kehittyi paikallisen vaikuttamisen ja vallan alusta, mikä on jäänyt valtion varjoon Suomen historia- ja yhteiskuntatutkimuksessa.
Usein unohtuu, että talvisodan ”myyttisenä henkenä” tunnetun yhtenäisyyden ja yksimielisyyden kehittyneen kunnanvaltuustoissa 1920- ja -30-luvuilla.
Etenkin sisällissodan jälkeen oli tarve eheyttävälle politiikalle ja nimenomaan kunnissa työväenliikkeen, maanviljelijöiden ja porvariston edustajat saivat ratkaistavakseen yhteisiä, arkisia kysymyksiä. Ne koskivat asuntojen rakentamista, tasa-arvoista koulutusta sekä huoltotoimen ja köyhäinhoidon järjestämistä. Tällä politiikalla hoivattiin sisällissodan haavoja. Kunnallista demokratiaa ei siten ole määrittänyt puoluepoliittinen jakolinja, vaan tarve sopia arkisia asioita.
Paikallispolitiikka oli ja on edelleen myös identiteettipolitiikkaa. Se auttaa oman paikan löytymistä yhteisön osana.
***
Tässä maailmanpolitiikan melskeessä on hyvä palata perusarvoihin: pohjoismaisen kunnallispolitiikan edustamaan juurevaan paikallisvaikuttamiseen. Vaaleihin on reilu kuukausi aikaa ja sen kunniaksi kannattaa muistuttaa niinkin itsestään selvästä asiasta kuin äänestämisestä.
Muistutan, että tälläkin hetkellä vaalityötä tekevät ja esitteitä paikkakunnillaan jakavat ehdokkaat ovat vahva edustuksellisen demokratian tunnus. Toivon, että kanssaihmiset kunnioittavat kaikkia ehdokkaat ja lähestyvät positiivisesti – sekä tietenkin ottavat sen esitteen! Esite symboloi väkevästi paikallista kansanvaltaa ja inhimillistä osaamista, jota sadat ja tuhannet ovat valmiita vapaaehtoisesti antamaan yhteisen vaikuttamisen edestä.
Juuri nyt tässä ajassa on syytä korostaa kaikkea sitä, mistä Suomi tunnetaan: kunnallisesta itsehallinnosta, lahjomattomista virkamiehistään (noin 99,9 %) ja verovaroin tuotetuista, yhteisöllisyyttä ja luottamusta lisäävistä palveluista sekä järjestelmästä, joka niitä toteuttaa: suomalainen kunta! Se tuppaa liian usein jäämään valtiollisen yleispolitiikan jalkoihin. Ja tällä kertaa on pelko, että jopa koko vaali musertuu maailmanpolitiikan mahtavuuteen.
Siksi on tärkeää muistuttaa, että kunnissa tehdyillä päätöksillä luodaan sisäistä luottamusta, vakautta ja henkistä kestävyyttä.
Ja muistutan myös, tutkijanhattu päässä, että kunnallispolitiikka ”pelasti” Suomen 1900-luvun alussa, kun venäläistämistoimet kuristivat Senaattia ja sen korkeita virkamiehiä. Moni heistä siirtyi vaikuttamaan kunnallispolitiikkaan. Saatiin korkeasti virkamiesvetoinen hallinto paikallistasolle, ja sen voimalla ”betonoitiin” legalistinen, poliittinen suomalaisuus, sillä kuntiin ei venäläisvalta ulottunut. Kuntatasolla, sadoissa kunnissa, on sittemmin merkittävimmät yhteiskunnalliset uudistukset toteutettu!
***
Kunnallisvaalit ovat huhtikuussa. Jos vähääkään emmit, asetu ehdokkaaksi. Vielä ehtii. Tai ainakin kannattaa mennä kentille ehdokkaita tapaamaan, kannustamaan ja keskustelemaan ja suorastaan halaamaan!
He tekevät tajuttoman tärkeää työtä, kaikissa puolueissa ja kaikkien meidän edestä, edustuksellisen demokratian valomerkkeinä.
Suomenmaa julkaisee viikottain politiikan ja median asiantuntijoiden Vieraskynä-kirjoituksia. Kirjoituksissa analysoidaan puoluepolitiikan asetelmia ja suomalaista yhteiskuntaa muovaavia trendejä. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä.