Nordea toivoo pääkonttoripäätöksestä mainekäännettä Suomessa

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull toivoo, että pääkonttoripäätös olisi käänne Nordean maineelle Suomessa.

Panama-kohut ja muut ovat ravistelleet Nordeaa samaan aikaan, kun pääkilpailija Suomessa OP on tuntunut surffaavan onnistumisesta toiseen.

– Tätä liikettä ei ole tehty sen takia. Meidän päätehtävämme on palvella asiakkaita päivä päivältä paremmin, von Koskull sanoi STT:lle.

Pääkonttorin tulo Suomeen, todennäköisesti Helsingin Vallilaan, ei tuo mukanaan Ruotsin asuntomarkkinoihin liittyviä riskejä, von Koskull vakuuttaa.

Ruotsin asuntomarkkinoiden kuumentumisen aiheuttamista riskeistä pankkijärjestelmälle on kannettu huolta.

– Ei, von Koskull vastasi kysymykseen mahdollisesti syntyvien ongelmien leviämisestä Suomeen.

Hän muistuttaa, että sääntely-ympäristö on muuttunut todella paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi pankkien vakavaraisuus on aikaisempaa paljon vankempaa.

Aiemmin pankkikriiseissä lopullinen lasku on usein jäänyt veronmaksajille.

– Näin ei enää koskaan saa olla ja viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty kymmeniä, ellei satoja sääntelymuutoksia, von Koskull sanoi.

Tulevaisuuden mahdollisia pankkikriisejä ratkotaan EU:n pankkiunionin leveämmillä harteilla.

Yhteistä talletussuojarahastoa ei sen sijaan vielä ole. Pankkien kuntoon liittyvät huolet ovat suitsineet sen edistymistä.

Rahoitusvakausviraston ylijohtajan Tuija Taoksen mukaan Nordea on tuomassa Suomeen karkeasti arvioiden noin 90 miljardin verran korvattavia talletuksia.

Nyt Suomen talletussuojarahaston vastuulla on noin 55 miljardin euron talletukset, joten muutoksen jälkeen korvattavia talletuksia olisi karkeasti arvioiden noin 145 miljardia euroa.

Von Koskullin mukaan päätös EU:n talletussuojarahastosta on paljolti poliittinen, ja jokainen jäsenmaa joutuu miettimään, milloin asia on ”kypsä”.

– Antaa muiden miettiä sitä, von Koskull sanoi.

Hänen mukaansa Nordean tulo pankkiunionin piiriin ei välttämättä muuta asiaa.

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) sanoi kesäkuussa Helsingin Sanomille, että yhteisestä talletussuojasta olisi Suomelle hyötyä, jos Nordea päättäisi siirtää pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen. Se pienentäisi Suomen riskejä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi torstaina, että Suomen kanta EU:n yhteiseen talletussuojaan ei ole muuttunut.

Orpon mukaan riskitasoja pitää saada laskettua huomattavasti euroalueella ja pankkiunionin piirissä ennen kuin talletussuojasta voidaan alkaa keskustella.

Hänen mukaansa tämä on hallituksen linja ja kanta, eikä siihen ole tehty mitään muutoksia.

Myöskään alan edunvalvoja Finanssiala ry. ei edelleenkään näe yhteiselle talletussuojalle tarvetta tai edellytyksiä.

Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattilan mukaan syynä on se, että pankkijärjestelmien kuntoerot ovat pankkiunionimaiden välillä edelleen suuret.

– Tällaisessa tilanteessa ei ole mieltä lähteä lisäämään yhteisvastuuta.

Kuntoerojen lisäksi myös maiden talletussuojajärjestelmät poikkeavat Mattilan mukaan paljon toisistaan.

– Jokaisessa maassa pitäisi olla samantyyppinen järjestelmä, joka Suomessa on ollut 90-luvun lopulta, että kerätään varoja rahastoon pahan päivän varalle. Tässä on kuitenkin suuria eroja maiden välillä.

Osassa maista oman talletussuojarahaston keräämisessä ollaan vielä alkutekijöissä, Mattila sanoi STT:lle.