Hevosesta harvesteriin – pörssi- ja perheyritys Ponssea johdetaan perustajansa Einari Vidgrénin hengessä

Yrittäjyys

Tilauslinja-auto on pysäköity metsäkoneyritys Ponssen pääkonttorin eteen Ponssentiellä Vieremällä.

Eteisaulan pöytien ääressä istuu joukko miehiä ja odottaa yritysesittelyn alkua.

Juha Vidgrén johdattaa porukan yläkerroksen auditorioon ja toivottaa vieraat tervetulleiksi.

Vidgrén esittele itsensä: hän on opiskellut ala-asteen opettajaksi Oulun yliopistossa. Kun isä-Einari vuonna 2010 äkillisesti menehtyi, vanhin poika, vuonna 1970 syntynyt Juha valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.

Neljästä pojasta kolme on päivittäin mukana perheyrityksessä. Neljäs on media-alan yrittäjä Oulussa ja mukana Ponssen hallituksessa.

– Kauaksi en ole ala-asteen opettajan työnkuvasta joutunut, Vidgrén heittää ja kertoo, että yksin Vieremällä on 470 työntekijää.

Pian auditorion valot sammuvat ja tarina Ponssesta alkaa.

Ponssen tarina on myös kertomus legendaarisesta Einari Vidgrénistä, supistetun kansakoulun käyneestä metsurista, joka toisten tekemien koneiden vikoihin tuskastuneena päätyi tekemään metsäkoneen itse.

Vuonna 1943 Vieremällä syntynyt Vidgrén aloitti 14-vuotiaana savottatyöt perinteisellä hevospelillä. Hevosista siirryttiin vähitellen traktoreihin ja metsäkoneisiin.

Ensimmäinen Vidgrénin kavereineen rakentama kone valmistui vuonna 1968. Sen tekeminen kesti yhdeksän kuukautta, ja sen ihmisten ilmoille tuloon liittyy myös Ponssen nimi.

Vieremän raitilla juoksenteli sekarotuinen ajokoira, Ponsse.

– Mikähän ponsse se tuostakin tulee, kyläläiset ihmettelivät Vidgrénin konetta.

– Jos koira saa ajettua jänikset metsästä ja hangelta, kyllä konekin pystyy tuomaan puut metsästä ja syvästä hangesta, Juha Vidgrén kertoo isänsä kuitanneen koneen ihmettelijöille.

Juha Vidgrénin kertomassa Ponsse-tarinassa historia ja tämä päivä lomittuvat toisiinsa.

Valokuvat ja videonpätkät vievät perheen ja yrityksen historiaan. Yhdessä kuvassa kotitilan pellolla ovat Jooseppi ja Iida Vidgrén lapsineen sekä notkoselkäinen hevonen. Einaria vasta odotetaan.

– Ukki oli yrittäjähenkinen. Hän möi hevosia ja rannekelloja ja keitti siinä sivussa omat viinat kyläläisten kanssa. Mummu oli uskonnollisempi, Juha Vidgrén kuvaa.

Perheen elämisen halu on peräisin kivisiltä pelloilta ja Einari Vidgrénin arvot lapsuudesta ja päivittäisestä työn tekemisestä.

– Meidän sukupolvemme ei ole nähnytkään huonoja aikoja, Vidgrén huomauttaa.

Avainsana on työ. Työ pitää ihmisen liikkeellä.

– Kaikki työ on tärkeää, ja työntekijät ovat samalla viivalla. Einari korosti rehellisyyttä ja luottamusta. Asiakasta pitää kuunnella ja henkilökunnasta pitää huolta. Koneita ei saa vain käyttää. Niitä pitää myös huoltaa, Vidgrén korostaa.

Kaikki työ on tärkeää, ja työntekijät ovat samalla viivalla.

Tehtaan perustaminen oli Juha Vidgrénin mukaan isä-Einarin kolmivuotinen kauppakorkeakoulu: velkakierrettä ja vekseleitä.

– Einarilla oli huono käsiala, mutta hyvä matikkapää. Hänellä oli hyviä oivalluksia ja taito löytää oikeat ihmiset ja tavan tehdä. Hänellä oli myös kyky tulla ihmisten kanssa toimeen.

Koneiden rakentaminen ja kehittely ei sekään ollut ihan mutkatonta. Alussa koneita kaatui, ja Einari komensi työntekijät apuun.

– Einari lähti siitä, että asioihin pitää pystyä tarttumaan. Hänellä oli aina hyvä porukka, joka meni ja teki. Jos asiakkaan kone ei pyöri, ei asiakas pysty laskuakaan maksamaan.

Vuonna 1970 vain yksi ääni ratkaisi, että Vieremän kunta rakensi Ponsselle tehdashallin.

Koneita rakennettiin aluksi verkkaiseen tahtiin, mutta ensimmäinen kone vietiin ulkomaille kuitenkin jo vuonna 1974. Saksassa tarvittiin koneapua myrskytuhojen raivaukseen.

Välillä on ollut huonompia, välillä parempia aikoja. Ponsse on käynyt läpi yt-neuvottelut, omistajavaihdot ja paluun perheyritykseksi. Siitä on kasvanut maailman johtava metsäkonevalmistaja.

– Nyt koneita on valmistettu jo 12 000 kappaleita, ja noin 10 000 ponssea starttaa eri puolilla maailmaa joka aamu, Juha Vidgrén kertoo.

Paitsi tuttuja havupuita, metsäkoneet mittaavat ja katkovat tänään myös sellumaiden, Brasilian ja Uruguayn, kasvatettuja eukalyptusmetsiä. Kuljettajakoulutusta Ponssella on muun muassa Kiinassa ja Venäjällä.

– Ei rikkaus pilanna sitä miestä, naapurikaupungin pitkäaikainen kunnallisvaikuttaja tiivistää kuvan Einari Vidgrénistä.

Noin 10 000 ponssea starttaa eri puolilla maailmaa joka aamu.

Ponsse kulkee omalla tavallaan valtavirtaa vastaan.

Pääkonttori ja tehdas on pidetty Vieremällä, samassa paikassa, missä se vuonna 1970 perustettiin.

Taajamassa on nyt pienen kylän kokoinen teollisuuskompleksi. Hallipinta-alaakin on yli kolme hehtaaria. Uusi laajennus valmistuu tänä vuonna. Vieressä on alihankkijoiden kylä.

Ponsse on pörssi- ja perheyritys. Vidgrénin perhe omistaa yrityksestä yli 60 prosenttia.

– Terve, hei, Juha Vidgrén tervehtii tehdaskierroksella jokaista vastaantulijaa. Suurin osa on työntekijöitä, mutta tälläkin kertaa paikalla on vierasryhmiä, myös koululaisryhmä.

– Keskitymme oman bisneksen kehittämiseen. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, luvut tulevat perässä. Olemme pystyneet näyttämään, että Vieremältäkin pystyy työllistämään ja siten tuomaan Ylä-Savoon elinvoimaa, Juha Vidgrén totesi vastaanottaessaan maaliskuussa vuoden perheyrittäjän Peter Fazer -palkintoa.

Vidgrénin sanat voi myös lukea vastauksena heille, jotka ihmettelevät pörssiyrityksen tiukkaa pitäytymistä kotiseudulleen ja perheen vahvaa osuutta yrityksen toiminnassa.

Pääkonttorin eteen on pystytetty monimetrinen harmaa kelopuu.

Siinä on kymmeniä eri ilmansuuntiin osoittavia viittoja kertomassa kotimaisista ja kansainvälisistä yhteyksistä. Yhdessä lukee ”Mäkelä 17 km”.

Mäkelä on Vidgrénien kotitila, jossa vieraille syvennetään yrityksen arvoja ja Suomen historiaa.

Siellä, pellon reunassa, seisoo myös se ensimmäinen Ponsse.

Keltainen väri on kestänyt tuulet ja tuiskut.

– Asun tuossa emännän kanssa, Juha Vidgrén viittaa pihapiiriin, taloon ja komeaan kaksikerroksiseen aittaan.

Matkan päässä on hevostalli. Sen uusin tulokas on vasta edellisiltana Ruotsista tullut Replay Pellini.

Paitsi määrätietoinen yritysjohtaja ja hevosmies, Juha Vidgrén on selvästi myös kotiseutuihminen.

Vidgrén vie vieraat keltaiseen rintamamiestaloon. Sen mallina on ollut isovanhempien talo, jonka yläkerrassa asui myös Einari perheineen. Talo on kalustettu Juha-pojan lapsuudenkodin henkeen.

Ympärillä leviää avara, kumpuileva savolaismaisema. Vidgrén on raivannut koivut talon edestä niin, että näkymän järvelle on jälleen auki.

Mäkelän pihalta avautuvia maisemia kun katselee, voi hyvin kuvitella, että tulevaisuudessa siellä on vaikkapa majoitustoimintaa. Kesäteatteria on jo esitetty.

Ponssen omistajilla ja asiakkailla ympäri maailman on samanlainen tausta, Juha Vidgrén kertoo.

– Pienistä kylistä kotoisin olevia perheyrittäjiä, maaseudulla kasvaneita, kalastusta ja metsästystä harrastavia tolokun miehiä ja naisia.

Korjaus 2.11. Ponsselle myönnettiin maaliskuussa Peter Fazer -palkinto.

Juttu Ponssesta ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 19.5. Lehden voi tilata täältä .