Lapintie: Sote-esitys tuli eduskuntaan raakileena
Eduskunnan perustuslakivaliokunta löysi hallituksen sote-esityksestä kaksi isoa ongelmaa. Sen mielestä maakuntaa ei voi velvoittaa yhtiöittämään sosiaali- ja terveyspalveluitaan ja uudistuksen aikataulu on liian tiukka.
Valiokunta uskoo kansalaisten peruspalveluiden vaarantuvan siirtymävaiheessa, ellei uudistuksen voimaantuloa porrasteta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) totesi tiedotustilaisuudessa, että valinnanvapauslaki vaatii hallitukselta uuden esityksen ja lausuntokierroksen.
Lapintie sanoo, että hallituksen lakiesitys tuli eduskuntaan raakileena eivätkä virkamiehet saaneet tehdä työtään rauhassa.
– Tässä on ollut pikkuisen hoppu, ja se on johtanut siihen, että kaikkea ei ole pystytty tarkistamaan, Lapintie sanoi.
Hän myös katsoo, ettei professorien tai tutkijoiden näkemyksiä otettu huomioon lainvalmistelussa.
– Käy vähän sääliksi heidän aikansa tuhlaaminen. He ilmoittavat ongelmia, mutta niitä ei oteta huomioon.
– Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että ministeriöiden kansliapäälliköt ovat ne vastuuvirkamiehet, jotka vastaavat lainvalmistelun korkeasta laadusta. Tässä voi katseita kääntää sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan.
Lapintie kiitti hallitusta kuitenkin siitä, se näki itsekin mahdolliset perustuslakiongelmat esityksessään.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) ei jaa Lapintien näkemystä lain huonosta valmistelusta.
– Ottaen huomioon tämän paketin laajuuden ja siihen käytettävissä olevan ajan, ei voi lähteä siitäkään, että olipa totaalisen huonosti valmistelu.
– Yksi ongelmakohta, joka heijastui moneen muuhun, oli yhtiöittämisvelvollisuus. Siitä oli erilaisia näkemyksiä, Tölli painottaa.
Perustuslakivaliokunnan tulkintalinja – kysehän on tulkinnoista – on liian tiukka.
Ben Zyskowicz (kok.)
Valiokunnan jäsenten kommenteissa näkyi hallitus–oppositio -asetelma.
Perussuomalaisten Leena Meri kertoi pitävänsä pakkoyhtiöittämisen poistamista äärettömän tärkeänä.
– Ei voi olla niin, että julkinen valta ei saa tuottaa palveluita, joista se vastaa. Koko ajatus tuntui absurdilta jo silloin, kun sen käsittely alkoi perustuslakivaliokunnassa.
– Kyllä minusta on erikoista, että joku on edes ajatellut, että tämä voi mennä läpi, vihreiden Ville Niinistö sanoi.
RKP:n Anna-Maja Henriksson kuvaili sotea valtavaksi uudistukseksi, jossa on suuria puutteita.
– Pieni viilaus ei riitä, vaan nyt tarvitaan aikaa siihen, että tehdään hyvä uudistus. Perustuslakivaliokunnan lausunto antaa hyvät eväät sille. Hallitus on saanut kotiläksyt, ne pitää tehdä nyt kunnolla.
– En itse olisi vieras sille ajattelulle, että kaikki puolueet otettaisiin tässä vaiheessa mukaan, Henriksson totesi.
Tölli halusi jo etukäteen tyrmätä väitteet siitä, että sote törmäsi perustuslakiin.
– Ei tässä ole siitä kysymys. Perustuslakivaliokunta on tehnyt normaalia työtä. Kun on näin iso asiakokonaisuus, ei ole ihme, että on korjattavia kohtia.
– Nyt on kuitenkin katseen suunta eteenpäin. Nämä muutosesitykset ovat korjattavissa, Tölli korosti.
Hän muistutti valiokunnankin linjaavan, että sote-uudistus on erittäin tärkeä ja sen tavoitteet kannatettavia.
Perustuslakivaliokuntaan sen sote-työn loppuvaiheilla nostettu kokoomuksen Ben Zyskowicz ei niellyt valiokunnan lausuntoa.
Hän sanoi, että lakiesitystä on ollut valmistelemassa kymmeniä juristeja, maan johtavat valtionsääntöasiantuntijat ja valmistelua on johtanut tuleva oikeuskansleri Tuomas Pöysti.
– Että sen jälkeen valiokunta löytää hallituksen esityksestä vajaat 15 perustuslainvastaista kohtaa, ja toteaa vielä, että se ei ole kaikkeen voinut tässä yhteydessä perehtyä.
– Oma kantani on se, että se kertoo siitä, että perustuslakivaliokunnan tulkintalinja – kysehän on tulkinnoista – on liian tiukka.
Zyskowicz kuitenkin muistutti, että lausunto ei vaikuta valinnanvapauden sisältöön aikataulua lukuunottamatta.
– Ihminen voi valita, meneekö yksityiselle vai julkiselle sektorille, ja kustannus henkilölle on sama. Mikä on julkisen sektorin tuotannon oikeudellinen muoto, onko se suoraan liikelaitoksen omaa toimintaa vai liikelaitoksen omistaman erillisen osakeyhtiön toimintaa, sillä ei ihmisen tekemän valinnan kannalta ole mitään merkitystä, hän huomautti.
Julkiselle terveydenhuollolle jää kuitenkin yhtiöittämispakon poistuttua kilpailuetuja esimerkiksi verotuksessa, minkä vuoksi yksityiset firmat eivät välttämättä halua kilpailla niiden kanssa pienemmillä paikkakunnilla.
– Tästä voidaan keskustella, olisiko tilanne kovin erilainen, jos julkisen maaseutukunnassa tuottama palvelu olisi erillisessä osakeyhtiössä.
Yhtiöittäminen ei ole ollut tavoite, vaan keino toteuttaa kilpailuneutraliteettia, sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti sanoo.
– Valiokunta alleviivasi uudistuksen tarpeellisuutta. Siltä tuli selkeä viesti, että uudistus on tarpeen eikä nyt saa antaa periksi, vaan työtä täytyy jatkaa.
– Uskon, että kolmannella yrittämällä tästä tulee kokonaisuutena hyvä. Tässä on elementtejä, joista saadaan oikeasti hyvä sote-uudistus.