Enemmistö suomalaisista pitää aluevaaleja näennäisvaaleina, kertoo kysely
Enemmistö suomalaisista ei näytä ainakaan vielä vakuuttuneen aluevaalien merkityksestä.
Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) teettämän tutkimuksen mukaan 58 prosenttia vastaajista allekirjoittaa väitteen, että aluevaalit ovat näennäisvaalit, koska valtio päättää hyvinvointialueen tehtävät ja rahoituksen. Eri mieltä oli 26 prosenttia.
Lähes puolet eli 48 prosenttia kannatti näkemystä, että aluevaalien sijaan kuntien tulisi nimetä edustajansa hyvinvointialueiden valtuustoihin. 25 prosenttia torjui ajatuksen.
Hallituspuolueiden kannattajat olivat oppositiopuolueiden tukijoita hanakampia luopumaan aluevaaleista. Erityisesti perussuomalaisten kannattajat hankkiutuisivat mielellään eroon aluevaaleista, kun taas vihreiden ja keskustan tukijoiden joukossa keskimääräistä useampi halusi pitää niistä kiinni.
Toisaalta 55 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että aluevaalit ovat kansalaisten vaikutusmahdollisuuden toimiva väylä.
Suuri enemmistö vastaajista halusi rajoittaa politiikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajina sekä kunta- ja aluevaltuutettuina. Neljä viidestä vastaajasta katsoi, ettei samojen ihmisten pitäisi olla päättämässä sekä valtakunnan, hyvinvointialueiden että kuntien asioista.
Osuus on noussut entisestään viime vuosien aikana. Vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä 68 prosenttia kannatti luottamustehtävien rajoittamista. Rajoituksilla on enemmistön kannatus kaikkien puolueiden kannattajien joukossa.
Vastaajista joka toinen katsoi, että kaksi päällekkäistä tehtävää riittäisi. 40 prosenttia oli valmiita sallimaan poliitikoille vain yhden tehtävän kerrallaan, joko kunnanvaltuustossa, aluevaltuustossa tai eduskunnassa.
Hyvinvointialueiden itsenäisestä verotusoikeudesta sitä vastoin ei kyselyssä syntynyt selkeää näkemystä puoleen tai toiseen. Kolmannes vastaajista kannatti ja hiukan suurempi osuus vastusti ajatusta. Kannatusta löytyi eniten SDP:n ja vasemmistoliiton äänestäjien joukosta.
Alue- ja kuntavaalit pidetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti 13. huhtikuuta.
Tutkimuksen toteutti Verian marras-joulukuussa. Gallup Kanavalla tehtyyn kyselyyn vastasi reilut tuhat ihmistä. Virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.