Ranska jakautui poliittisesti ja alueellisesti
Keskustaliberaali Emmanuel Macron voitti selvin luvuin vastaehdokkaansa Kansallisen rintaman ehdokkaan Marine Le Penin Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella sunnuntaina.
Macron lupasi yhdistää ranskalaiset vaalin jälkeen. Tehtävä on vaikea, sillä vaali jakoi Ranskan niin poliittisesti kuin alueellisestikin.
Macronin voitto oli jopa suurempi kuin mitä viimeiset mielipidemittaukset lupasivat ennen vaaleja.
Hän sai lähes 21 miljoonaa ääntä, noin 66 prosenttia hyväksytyistä äänistä.
Marine Le Penin ääniosuus jäi 34 prosenttiin, mutta häntä äänesti kuitenkin lähes 11 miljoonaa ranskalaista.
Le Pen onnistui kasvattamaan äänisaalistaan vain neljällä miljoonalla äänellä ensimmäiseen kierrokseen verrattuna.
Macronin potti kasvoi puolestaan 12 miljoonalla äänellä. Tämä kertoo muiden ehdokkaiden kannattajien siirtymisestä lähinnä Macronin leiriin.
Monet äänestäjät vierastivat kumpaakin ehdokasta.
Uurnilla kävi vain 75 prosenttia äänioikeutetuista, ja heistäkin yli neljä miljoonaa jätti tyhjän tai hylätyn äänestyslipun.
Vaalitaistelu oli äärimmäisen repivä. Lopputulos kertoo maan syvästä kahtiajaosta.
Le Pen sai eniten kannatusta Belgian rajan ”ruostevyöhykkeen” taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla sekä Välimeren rannikolla etelässä.
Enemmistöön hän ylsi kuitenkin vain muutamilla äänestysalueilla.
Macronin todellinen testi on kuitenkin vasta edessä. Hänen pitäisi saada tuekseen toimiva enemmistö kesäkuun parlamenttivaaleissa.
Macron oli puolestaan ylivoimainen paremmin voivilla alueilla maan läntisissä osissa.
Pääkaupungissa Pariisissa hän sai jopa 90 prosenttia kaikista äänistä.
Vaali rikkoi Ranskan politiikan asetelmat, sillä molemmat toisen kierroksen ehdokkaat tulivat perinteisten valtapuolueiden ulkopuolelta.
Siinä missä Le Pen ratsasti EU-vastaisuudella, Macron hyödynsi kansalaisten pettymystä vanhoihin puolueisiin.
Macronin todellinen testi on kuitenkin vasta edessä. Hänen pitäisi saada tuekseen toimiva enemmistö kesäkuun parlamenttivaaleissa.
Presidentinvaaleihin perustetulla Macronin kansalaisliikkeellä ei ole vielä toimivaa puoluekoneistoa eikä se saa puoluetukea kuten parlamentissa toimivat puolueet.
Oikeisto ja sosialistit saattavat kesäkuussa toipua presidentinvaalien murskatappiostaan.
Macron voikin joutua hakemaan tukea juuri näiltä vanhoilta valtapuolueilta, joihin pettyneet äänestäjät nostivat hänet presidentiksi.
Macronin mahdollisuuksia parantaa se, että hän onnistui kampanjallaan innostamaan nuoren sukupolven mukaan politiikkaan.
Jos se pysyy hänen tukenaan, Ranskan politiikan rakenteet saattavat hyvinkin uudistua seuraavaan viiden vuoden aikana.
EU oli yksi vaalien tärkeimmistä jakolinjoista.
Euroopan johtajat ovatkin suitsuttaneet tyytyväisyyttään EU-myönteisen ehdokkaan voitosta.
Olisi kuitenkin virhe luulla, että EU:n ongelmat olisivat sunnuntaina ratkenneet.
EU-johtajat saivat vain vielä yhden mahdollisuuden palauttaa kansalaisten luottamus eurooppalaiseen yhteistyöhön.