Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun uudesta eläkeuudistuksesta

Työmarkkinajärjestöt saavuttivat sunnuntaina neuvottelutuloksen seuraavaksi eläkeuudistukseksi. Asiasta kertoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK tiedotteessa myöhään sunnuntai-iltana.

Eläkeneuvotteluryhmässä olivat olleet EK:n lisäksi edustettuina Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä työntekijäjärjestöt Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Akava ja STTK.

Järjestöjen käsityksen mukaan neuvottelutulos täyttää hallituksen asettamat tavoitteet, tiedotteessa kerrottiin. Järjestöjen hallintojen on määrä käsitellä neuvottelutulosta alkavalla viikolla.

Järjestöt olivat kaikessa hiljaisuudessa valmistelleet yli vuoden ajan hallituksen toimeksiannosta eläkeuudistusta, jonka pitäisi vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla sekä turvata työeläkkeiden rahoitus pitkällä aikavälillä.

Eläkejärjestelmää pitää hallituksen mukaan uudistaa, koska Suomen ikärakenteen vuoksi eläkemaksuihin kohdistuu nousupainetta tulevaisuudessa.

Eläkeuudistuksia on tullut Suomessa viimeksi voimaan vuosina 2005 ja 2017.

Hallitus on järjestöille antamassaan toimeksiannossa edellyttänyt sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän kehittämistä, joten tekemättäkään sitä ei voi jättää, lähteet arvelivat viime viikolla STT:lle.

Muuten voi käydä niin, että esimerkiksi valtiovarainministeriö rakentaa mallin ilman työmarkkinaosapuolia. Kukaan osapuolista ei halua, että neuvotteluissa epäonnistutaan ja eläkkeistä päättäminen siirtyy poliitikoille.

Neuvotteluosapuolet ovat sopineet, ettei kompromissin sisältöä avata ennen kuin lopputulos on kaikkien mielestä hyväksyttävissä.

STT:lle kerrottiin viime viikolla, ettei uudistuksesta joka tapauksessa olisi tulossa kovin laaja, ja neuvotteluja oli käyty vain puhtaasti hallitusohjelman toimeksiannon kautta. Esimerkiksi eläkeikään ei olla tällä kertaa koskemassa.

Eläkkeet rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla ja eläkeyhtiöiden sijoitustuotoilla. Vuonna 2023 työeläkkeitä maksettiin Eläketurvakeskuksen mukaan yli 34 miljardia euroa, eläkemaksuja kerättiin noin 27 miljardia.

STT:n tietojen mukaan eniten kahnausta työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kesken olisi neuvotteluissa aiheuttanut niin sanottu automaattinen vakauttaja, jonka olisi tarkoitus tasapainottaa tilanne, jos eläkkeiden rahoitus jostain syystä heikkenisikin merkittävästi.

Käytännössä järjestöjen piti siis sopia etukäteen, mikä eläkejärjestelmässä joustaa, jos järjestelmään osuisi negatiivisia vaikutuksia. Joustoa voitaisiin hakea joko leikkaamalla poikkeuksellisesti jo maksussa olevia eläkkeitä tai nostamalla eläkemaksuja tai näiden yhdistelmällä.