Halonen tyrmistyi turvapaikanhakijoiden kohtelusta – "Luoja, tähänkö on tultu"

Suomen nykyinen turvapaikkapolitiikka tyrmistyttää presidentti Tarja Halosta.

– Kun tänä aamuna kuuntelin taas, miten perusteltiin Suomen pakolaispolitiikkaa ja turvapaikkaoikeuksien saamista, mietin että ”luoja, tähänkö on tultu”, presidentti puuskahti ajatuspaja e2:n humanismin ja politiikan suhteesta järjestämässä paneelissa.

Halonen kertoi valtionhallintoon töihin päässeestä tuttavansa opiskeluikäisestä tyttärestä, joka ei pystynyt toimimaan työssään annettujen määräysten mukaisesti.

– Sitten sanoin vain kotona syyllistämättä nuorta ihmistä, että tältäkö tämä tuntui 30-luvun Saksassa. Että ei pystynyt sitä itse tekemään, mutta ei voinut muuttaa järjestelmää.

Halonen sanoi ymmärtävänsä, että Suomi ei voi ottaa kaikkia mahdollisia tänne tulevia ihmisiä vastaan.

– Mutta sitten jää kuitenkin kysymään sitä, että onko tätä pakko toteuttaa täällä jo olevien ihmisten osalta, hän pohdiskeli.

Halosen mukaan politiikassa näyttäytyvät tänä päivänä myös pelko ja viha.

– Pelotellaan, että jos ei tehdä niin kuin minä sanon, niin käy huonosti. Ja sitten se viha tehdään vähän hienovaraisemmin, sanotaan sillä tavalla että ”en minä nyt ole rasisti, mutta kyllä nyt kuitenkin on niin, että…”

Halosen sanoi itsekin saavansa vihapostia.

– Totta kai kun on vielä nainen, niin siinä uskonto, politiikka ja seksi yhtyvät vähemmän miellyttävällä tavalla, presidentti luonnehti.

Presidentti muistutti myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin viitaten, ettei äänestämisen pitäisi olla mikään tapa protestoida.

– Sen jälkeen kun olet protestoinut, sinun on elettävä sen kestohyödykkeen kanssa ainakin seuraavat neljä vuotta. Et voi mennä sanomaan, että huono juttu, otankin toisenlaisen. Sukkahousuja ostettaessa se käy, mutta se ei käy äänestettäessä, hän opasti.

Myös dosentti Mikko Majander Kalevi Sorsa -säätiöstä oli huolissaan maahanmuuttoa ympäröivästä ilmapiiristä. 

– Mutta kyllä sen vuoden 2015 ison aallon yhteydessä oli myös valopilkku nähdä se, että Saksassa oli valtavia liikkeitä, joissa humanistiselta pohjalta avattiin sydämet ja ovet ja toiminta ja vapaaehtoisuus.

Majanderin mukaan myös Suomessa humanismi elää vahvana ja potentiaalisena voimana isoissa osissa yhteiskuntaa.

Pitkän linjan keskustalainen journalisti ja entinen puoluesihteeri Timo Laaninen valitteli some-maailman sivistymätöntä keskustelukulttuuria, joka tuntuu levinneen perinteiseenkin mediaan.

– Onko järkevä poliittinen keskustelu ja kunnioittava vuoropuhelu enää mahdollista, Laaninen kyseli.

Laaninen sanoi, että keskustelussa kukoistavat nykyisin viha, väärinymmärrys, panettelu ja pahanilkisyys.

Hän kertoi huonoina päivinä olevansa taipuvainen ajattelemaan, että Napoleon oli oikeassa: politiikassa on vain kolme vipua joilla ihmiset saa liikkeelle. Ne ovat vetoaminen pelkoon, vihaan tai omaan etuun.

– Ja siitä meillä on paljon esimerkkejä. Niitä kun käytetään, niin saadaan politiikkaa, jota leimaavat pelon lietsonta, vihan lietsonta ja oma edun tavoittelu.

Laaninen myönsi kuitenkin, että parempiakin, politiikkaan uskon palauttavia päiviä pitää olla. Hän arveli, että sosiaalisen median kanssa voi olla meneillään vielä murrosvaihe, jonka jälkeen senkin kanssa opitaan elämään vielä ihmisiksi.

Paneelikeskustelu oli osa ajatuspaja e2:n seminaaria, joka järjestetiin maineikkaan suomalaisfilosofin Georg Henrik von Wrightin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi.