Oi aikoja, oi tapoja

Otsikon lause on jokaiselle historiasta tuttu huokaus – o tempora, o mores!

Lause tulee mieleen nykyaikana erityisesti, kun lukee netissä kommentteja erilaisiin kirjoituksiin ja mielipiteisiin.

Facebookin postaukset aiheesta kuin aiheesta saavat heti kymmeniä jos ei satoja eriasteista vihaa tihkuvia kommentteja, jopa tappouhkauksia.

Yhteiskuntamme päättäjiä ollaan kommenteissa valmiita pistämään rautoihin ja viemään ”saunan taakse” hyvinkin kevyin perustein.

Yllättävintä on, että tähän likasankojournalismiin ja vihakirjoitteluun ovat sortuneet myös ns. sivistyneet ihmiset. Heidän jos joidenkin pitäisi olla meille tavallisille ihmisille esimerkkeinä ja olla valmiita kannustamaan hyviin käytöstapoihin.

Ihmettelimme äskettäin USA:n presidentinvaalikampanjan likaisuutta, erityisesti Trumpin retoriikkaa hänen puhuessaan kilpakumppanistaan Clintonista ja jopa istuvasta presidentistä. Koto-suomen kielenkäyttö ja tavat ovat saaneet yhä enemmän vaikutteita tuosta kampanjasta.

Ei yksin kielenkäyttö, vaan muutkin käytöstavat tuntuvat olevan hukassa meidän aikuistenkin keskuudessa ainakin liikenteessä, ollaan sitten liikkeellä autolla tai vaikka polkupyörällä.

Vaaralliset kaistanvaihdot ilman vilkkua ovat jokapäiväinen ilmiö työmatkaliikenteessä.

Jalankulkija saa tavan takaa väistellä hurjastelevia pyöräilijöitä, joiden keskisormi on herkässä eikä haistattelujakaan kaihdeta.

Bussimatkalla ja ostarin kulmilla on jo totuttu teinien melko yksipuoliseen kielenkäyttöön – ikävää vaan, että tuo teinien sananvalinta on alkanut tarttua varttuneimpienkin puheeseen.

Ei tarvitse vaikkapa asiakaspalvelussa tapahtua suurtakaan virhettä tai viivytystä, kun jo virkailija saa osakseen ryöpyn sanoja, joita ei ainakaan koulussa ole opetettu.

Valtamedia, TV etunenässä on valinnut ohjelmiensa keskeiseksi sisällöksi yksilöiden julkisen pilkkaamisen.

Toimittajien pyhä velvollisuus tuntuu nyt olevan negatiivisten asioiden esille kaivaminen erityisesti julkisuuden henkilöistä.

Jos mitään todellista ei ole löydettävissä, uutinen ja aihe tehdään tyhjästä ja julkaistaan. Uutinen on valmis ja sitä voidaan sitten eri tiedotusvälineissä kommentoida päivä- ja viikkokausia.

Tällaisen uutisoinnin kohteeksi joutuva henkilö saa harvoin omaa ääntään kuuluville ainakaan siten, ettei sitäkin käännetä hänelle haitaksi. Viimeisin esimerkki on pääministerimme kohtelu mediassa, josta seurauksena muun muassa uudenvuoden juhlassa tapahtunut buuaus.

Toivon uudenvuoden kunniaksi kohteliasta kielen käyttöä ja muutakin käytöstä toinen toisiamme kohtaan.

Kirjoittaja on Vesaisten varapuheenjohtaja.