Saliharjoittelun ikäraja on "täysin perätön myytti", sanoo asiantuntija – selvä kanta myös lisäravinteisiin
Teiniporukat ovat nykyään tuttu näky kuntosaleilla. Liikkeellä on silti ristiriitaista tietoa siitä, missä iässä puntin nostamisen voi aloittaa.
Liikuntabiologi ja henkilökohtainen valmentaja Timo Haikarainen vakuuttaa, ettei kuntosalilla käymiseen ole fysiologisista syistä johtuvaa alaikärajaa.
– Periaatteessa kuntosalilla voi alkaa käydä jo esipuberteetti-iässä, 10–12-vuotiaana. Sille ei ole mitään fysiologista estettä.
– On täysin perätön myytti, että kuntosaliharjoittelun voisi aloittaa vasta pituuskasvun päätyttyä, Haikarainen korostaa.
Hän kertoo tällaisten oletusten perustuneen joskus siihen, että voimaharjoittelu vaurioittaisi luiden kasvulevyjä.
– Tällaisesta ei ole mitään tutkimusnäyttöä, hän huomauttaa.
Haikarainen toteaa, että vaikkapa kolmiloikassa lapsen tuki- ja liikuntaelimistöön tuleva törmäysvoimapiikki on huomattavasti rajumpi kuin kuntosalin jalkaprässissä, samoin puun oksalla tehty leuanveto vastaa kovempaa voimaharjoittelua kuin kuntosalilaitteen ylätaljaveto.
Haikaraisen mukaan liikuntasuositukset esiteini- ja teini-iässä oleville eivät itse asiassa juurikaan eroa työikäisten voimaharjoittelusta.
Toinen asia on sitten se, minkä ikäistä kuntosalilla käyminen motivoi. Haikarainen toteaa, että harvoilla on motivaatiota voimaharjoitteluun kuntosalilla ennen teini-ikää, vaan hyppiminen, pomppinen ja leikkiminen kiinnostavat enemmän.
– 14–16 vuotta alkaa olla ikä, jossa mielenkiinto riittää kuntosalilla tehtävään harjoitteluun, hän kertoo.
Haikarainen kuitenkin korostaa, että lapsetkin ovat erilaisia luonteeltaan.
– Joku lapsi on luonteeltaan rauhallinen ja analyyttinen, ja voi kiinnostua saliharjoittelusta ja tehdä sitä säntillisesti jo 10–12-vuotiaana.
Haikaraisen mielestä teini-ikäisellä ei ole vielä tarvetta hermostolliselle maksimivoimaharjoittelulle, jossa toistoja tehdään vain yksi tai kaksi ja väännetään maksimiraudoilla.
– Mutta tiukka harjoittelu kymmenestä toistosta ylöspäin tekee nuorelle vain hyvää.
Entäpä lisäravinteet heraproteiini ja kreatiini, joiden nimiin salilla kävijät usein vannovat?
Niidenkin ympärillä pyörii outoa keskustelua, Haikarainen harmittelee.
– Proteiinia voi ajatella kehon korjaus- ja rakennusaineeksi, hän sanoo.
Haikaraisen mielestä teinikin voi aivan hyvin nauttia osan proteiinistaan jauheen muodossa, jos proteiinirikkaat ruuat eivät maistu.
– Jos tuntuu, että ravinnosta on vaikea saada riittävästi proteiinia, niin jauheet ovat vain yksi proteiinin lähde. Mutta jos proteiinia tulee normaalipainoisella ihmisellä yli kaksi grammaa per painokilo vuorokaudessa, niin sitä suuremmasta määrästä ei yleensä ole lisähyötyä, Haikarainen sanoo.
Kreatiini on Haikaraisen mukaan yksi harvoista lihaskasvua ja harjoittelun tehoa tukevista urheiluravinteista, joilla on vakuuttavaa tutkimusnäyttöä takanaan.
– Ikääntyneilläkin ihmisillä on havaittu, että kreatiini tuo lihashyötyjen lisäksi parannusta kongnitiivisessa suorituskyvyssä.
– Jos joku sanoo, että kreatiinin käyttöön vedetään joku ikäraja, niin sellaista ei ole olemassa. Jos 15-vuotias haluaa sitä käyttää, niin voi käyttää, Haikarainen sanoo.
Hän lisää, että kreatiinin ei kuitenkaan tule olla treeniä tukevan ravitsemuksen lähtökohta, vaan mahdollinen kirsikka kakun päällä, kun muut osa-alueet terveellisestä ja harjoittelua tukevasta ruokavaliosta on laitettu kuntoon ja harjoitteluun on jo totuttu.
Yksityiselle kuntosalille voi päästä vanhemman seurassa jo vaikkapa 11-vuotiaasta lähtien, mutta kunnallisten uimahallien yhteydessä oleviin kuntosaleihin eivät yleensä pääse alle 15-vuotiaat lainkaan.
Haikaraisella löytyy ymmärrystä sille, että säntäilevät ja riehuvat lapset voivat olla kuntosalilla turvallisuusriski.
– Muualla raisut leikit ja säntäily tekevät lapsille todella hyvää. Niitä lasten pitäisi tehdä sekä fyysisen että henkisen kehityksen eteen, hän sanoo.