Uskontoon perustuvaan syrjintään kouluissa liittyvät yhteydenotot yhdenvertaisuusvaltuutettuun ovat moninkertaistuneet

Yhä useampi on ottanut viime vuosina yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun liittyen uskontoon perustuvaan syrjintään kouluissa tai oppilaitoksissa.

Viime vuonna kaikista uskontoon tai vakaumukseen liittyvistä yhteydenotoista 50 liittyi kouluihin tai erilaisiin oppilaitoksiin. Neljä vuotta sitten vastaavia yhteydenottoja tuli 13.

Luvut ilmenevät yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tiistaina STT:lle lähettämistä tiedoista.

Kaikilla elämän osa-alueilla uskontoon liittyvistä syrjintäkokemuksista yhteydenottoja tuli viime vuonna kaikkiaan liki sata, kun vuonna 2020 niitä ilmoitettiin reilut 30.

Vuoden 2024 tilastot eivät ole vielä valmiit, mutta uskontoon ja vakaumukseen liittyvien yhteydenottojen määrä on pysynyt arviolta viime vuoden tasolla.

Kuka tahansa Suomessa asuva henkilö voi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun havaitessaan syrjintää vaikkapa kouluissa, vuokra-asuntoa etsiessä tai työelämässä.

Työelämään liittyvistä uskontoon tai vakaumukseen perustuneista syrjintäkokemuksista yhteydenottoja tuli viime vuonna kymmenen.

Osa yhteydenotoista ei liity uskontoon tai vakaumukseen, vaan esimerkiksi johonkin ideologiaan, mutta niitä ei valtuutetun edustajan mukaan voida erottaa tilastoista.

Keskustelu koetusta uskonnollisesta syrjinnästä erityisesti kouluissa nousi tapetille viime viikolla Helsingin Sanomien uutisesta, jonka mukaan koulussa esitettäväksi aiottu barokkikonsertti peruttiin uskonnollisten viittausten vuoksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta suositti lokakuussa, että hämeenlinnalaisessa koulussa keväällä 2023 järjestetystä konsertista maksettaisiin 1 500 euron hyvitys konserttiin osallistuneelle lapselle. Lautakunta katsoi, että tapauksessa oli kyse lapseen uskonnon tai vakaumuksen perusteella kohdistuneesta syrjinnästä.

Hakijan mukaan konsertin oli kerrottu olevan kaikille sopiva, mutta siellä oli esitetty vahvasti uskonnollisia ja uskontoon sitouttavia lauluja, joiden aiheena oli muun muassa ristiinnaulitseminen, kuolema ja syntien sovitus kristinuskon kautta.

Koulu on myöhemmin myöntänyt, että konsertti oli osoittautunut vastoin ennakkotietoja hengellisen musiikin konsertiksi.

– Tämä on ensimmäinen tämäntyyppinen ratkaisu lautakunnassa, kertoo pääsihteeri Juhani Kortteinen STT:lle.

Tavallisesti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle tulee käsiteltäväksi hyvin vähän kouluissa uskonnon tai vakaumuksen vuoksi koettuun syrjintään liittyviä asioita. Niistä otetaan yleensä yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

Kortteisen mukaan vain alle 10 prosenttia lautakunnalle tulevista hakemuksista koskee ylipäätään kouluja ja varhaiskasvatusta, ja näistäkin suurin osa vammaisten lasten asioita.

Yhdenvertaisuuslain mukaisessa hyvityksessä ei ole kysymys vahingonkorvauksesta vaan syrjittyyn kohdistuneen oikeudenloukkauksen hyvittämisestä. Sen edellytyksenä ei ole, että oikeudenloukkauksesta olisi aiheutunut vahinkoa.

1 500 euron hyvityssuositusta perusteltiin sillä, että hakija oli velvoitettu osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Menettelyn vakavuutta katsottiin korostavan sen, että hän on ollut tapahtumahetkellä vain 8-vuotias lapsi. Määrää kohtuullistavana seikkana taas otettiin huomioon se, että koulu on kertonut pyrkineensä varmistumaan tilaisuuden sopivuudesta kaikille.

Kortteinen sanoo, että vaikka kyseessä on vain suositus hyvityksen maksamisesta, julkiset tahot ovat maksaneet niitä suhteellisen hyvin.

Lautakunta sai mahdollisuuden hyvitysten suosittamiseen viime vuoden kesäkuussa lakimuutoksen myötä. Jo aiemmin erilaisista hyvityksistä ovat linjanneet yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tuomioistuimet. Hyvityssummat ovat Kortteisen mukaan olleet vastaavan tyyppisissä tapauksissa lähellä toisiaan.

– Lautakunnassa on pyritty noudattamaan valtuutetun ja tuomioistuinten linjaa, eikä niissä ole erityistä poikkeamaa muihin viranomaisiin.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n näkökulmasta viime päivinä käyty keskustelu uskonnosta koulujen tapahtumissa on ollut hyvästä.

– Tämä keskustelu on mielestäni selkiyttänyt ja vahvistanut käsitystä siitä, millaisia tapahtumia kouluissa voidaan järjestää ja missä rajat kulkevat sen suhteen, mikä on uskonnollinen tapahtuma ja mikä ei, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen STT:lle.

– Jos jossain on ollut jotain päinvastaista toimintaa kuin mihin on ohjeistettu, niin laaditut ohjeet palautuivat taas muistiin.

Lahtinen korostaisi vastaisuuden varalle ennen kaikkea kotien ja koulujen välistä vuorovaikutusta: kun luottamus on rakentunut, asioista on helpompi sopia.

– Eli ollaan ensin yhteydessä siihen henkilöön, jota asia koskee, ja sen jälkeen voidaan yhdessä tarvittaessa varmistaa rehtorilta, mikä on koulun linja, Lahtinen sanoo STT:lle.

Tämän jälkeen voi vaikka kysyä neuvoa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta tai opetushallitukselta, jos esimerkiksi joulujuhlan järjestämiseen liittyy jotain kysymyksiä.

– Suomessa käytetään liian vähän puhelinta asioista soittamiseen ja kysymiseen, Lahtinen sanoo.

Lähestyvien joulujuhlien järjestämisen suhteen kouluissa tulee tuskin enää epäselvyyksiä, hän uskoo.

– Niistä on jo aiemmin keskusteltu sen osalta, mitä ohjelmaa juhlissa voi esittää.