Uusi kunta on uuden luoja
Politiikassa vaikuttava sukupolvi on tottunut perustelemaan päätöksiään välttämättömillä säästöillä, tuotannollisella tehokkuudella, tuottavuuden lisäyksellä ja kestävyysvajeen purkamisella.
Suomen talous on heikossa kunnossa, ja se on saatava kuntoon. Talouden kunnostaminen ei ole kuitenkaan politiikassa ainoa tulevaisuutta rakentava tehtävä.
Poliittista keskustelua on käytävä monessa aikaikkunassa.
Pahimmillaan talouden vaatimukset ja talousperustelut voivat muuttua päätä kiristäväksi ja luovuutta kahlitsevaksi otsapannaksi.
Poliittisen viisauden raja on kuin veteen piirretty viiva. Se katoaa ja liikkuu, on piirrettävä aina uudelleen.
Historian katsannossa suomalaisen menestystarinan perustana ovat kansantalouden vahvistamisen rinnalla olleet tulevaisuutta luotaavat näkemykset ja sosiaaliset yhteenkuuluvuudet.
Oikeus onneen ei synny vain oikeudesta rikkauteen, eikä onnistunut politiikka kehkeydy vain sarjasta taloudellisia päätöksiä.
Juuri nyt keskusteluun tarvitaan näkemyksiä siitä, millainen on 2020- ja 2030-luvun Suomi.
Kunta on vähä vähältä siirtynyt valtionhallinnon jatkeeksi, virastoksi.
Keskustanuorten näkemys 2030-luvun kunnasta on tervetullut keskustelua avartava avaus.
”Elinvoiman ja toimeliaisuuden lähde” hahmottaa jo otsikossaan kuntia omaehtoisina toimijoina, uuden luojina ja mahdollistajina.
Keskustanuorten mukaan suomalainen kunta on vähä vähältä siirtynyt valtionhallinnon jatkeeksi, virastoksi.
Se on menettänyt merkitystään lähidemokratian, paikallishengen, kuntalaisten tarpeiden ja yhteisöllisyyden varjelijana. Vaikka juuri ne tekijät ovat olleet paikallisen yhteenkuuluvuuden ja hallinnon perustana.
Kunnalle haetaan voimaa ihmisten kohtaamisesta, osallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta. Näkökulma tulevaisuuteen on sosiologinen ja yhteisöllinen.
”Tulevaisuuden kunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla asukkaidensa ja alueensa yhteisöjen omaehtoisen toimeliaisuuden ja luovuuden mahdollistaja.”
Keskustanuorten mielestä kuntien on otettava vahva rooli kehittäjinä, kannustajina ja kipinän luojina -elinvoiman ja toimeliaisuuden lähteinä.
Aluehallinnon muutoksen myötä syntyvä uusi kunta ei rakennu muinaisuudelle ja perinteille. Kunta edustaa tulevaisuutta ja uudistusmielisyyttä.
Kuntalaiset sekä pienyhteisöt ovat virallisten toimijoiden kumppanina alueen kehittäjänä, luoden asukkaille hyvinvointia.
Lähtökohtana on luottamus kuntalaisten haluun toimia lähiseutujen ja lähiyhteisöjensä parhaaksi. Lähiseuduista ja lähiyhteisöistä puhutaan monikossa.
Nuorisoliike tunnistaa tulevaisuuden muutossuunnat. Jatkossa kansalaisilla voi samanaikaisesti olla monia arvokkaiksi ja omaksi koettuja paikkoja sekä yhteisöjä.
Vaihtuvat elämäntilanteet edellyttävät joustavuutta, mutta muutoksen hallitsemiseksi elämään tarvitaan pysyvyyttä ja vakautta.
Keskustanuorten kunta-avaus osoittaa, miten tärkeää jatkuva keskustelu on poliittisessa liikkeessä. Siihen on rohkaistava.
Keskustelu ehdotusten taustalla olevasta maailmakuvasta ja tulevaisuuskäsityksestä on ajatonta, ja rakentaa luovaa jännitettä päivänpolitiikan päätösten ja aatteellisten ihanteiden välillä.