Päivi Räsäsen mukaan syyskuinen siirtokuntapäätöslauselma poikkesi ratkaisevasti aiemmista vastaavista
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Päivi Räsäsen mukaan Israelin siirtokuntia koskeva YK-päätöslauselma, jonka puolesta Suomi syyskuussa äänesti, poikkesi aiemmista niin merkittävästi, että siitä olisi pitänyt keskustella erikseen.
Suomi on perinteisesti, vuodesta 1996 lähtien, äänestänyt YK:n yleiskokouksessa Israelin siirtokuntien laittomuutta koskevien päätöslauselmien puolesta.
– Tässä ei ole pelkästään kysymys moitteesta tai sen toteamisesta, että miten arvioidaan juridiikkaa siirtokuntien kohdalla, vaan tähän päätökseen sisältyy toimintaohje, että vuoden sisällä nämä siirtokunta-alueet pitäisi tyhjentää juutalaisista, mikä tarkoittaisi noin 800 000 ihmisen poistamista esimerkiksi Länsirannalta ja Itä-Jerusalemista, Räsänen sanoi STT:lle.
Räsäsen mukaan ehdotus on dramaattinen ja täysin epärealistinen. Aiemmissa päätöslauselmissa ei hänen mukaansa ole vaadittu siirtokuntien tyhjentämistä jossakin tietyssä määräajassa.
– Tämähän tarkoittaisi etnistä puhdistusta. Jos ajatellaan Itä-Jerusalemia, niin siellähän asuu suunnilleen puolet arabeja ja puolet juutalaisia. Tämähän tarkoittaisi sitä, että juutalaiset poistettaisiin sieltä valikoiden etnisen taustansa vuoksi, Räsänen sanoo.
– Jos tavoitellaan rauhaa Lähi-itään, niin tällainenhan ei millään tavalla edistä sitä. Jos kuvitellaan, että jokin kansainvälinen porukka lähtisi poistamaan sieltä 800 000 juutalaista, niin uskon, että verenvuodatus olisi vieläkin suurempaa, Räsänen jatkaa.
Räsänen muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Saksa ja Britannia äänestivät äänestyksessä tyhjää ja Yhdysvallat vastusti päätöslauselmaa.
– Suomi oli tässä väärässä porukassa, Räsänen summaa.
Räsäsen mukaan hallituksen olisi Israel-äänestyksen suhteen pitänyt toimia samoin kuin vuonna 2012, jolloin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa käsiteltiin kysymystä Palestiinan tarkkailijajäsenyydestä YK:ssa. Kristillisdemokraatit vastustivat asiaa. Räsänen toimi tuolloin pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen sisäministerinä.
– Silloin oli ihan eri tilanne, sillä asiakirjat saatiin etukäteen. Pystyin paneutumaan asiaan ja muodostamaan kannan, Räsänen kertoo.
Tarkkailijajäsenyyskysymys tuli päätösasiana ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan, ja Räsänen saattoi jättää asiaan eriävän mielipiteen.
– Silloin oli mahdollisuus vaikuttaa asiaan tältä osin tai tuoda oma näkemys esiin. Nythän tämä tuli ihan yllättäen. Meillä eduskuntaryhmässä ei ollut mitään tietoa tällaisesta etukäteen, Räsänen sanoo.
– Kun ollaan kerran hallituksessa, niin kyllä tällaisiin pitäisi pystyä vaikuttamaan ja pystyä oma näkemyksensä ilmaisemaan.