"Itsetuhoisuusajatukset ovat luultua yleisempiä"
Itsemurhien määrä on saatu puolittumaan 90-luvulta lähtien, mutta itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen 20 prosenttia korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
– On hyvä, että itsetuhoisuudesta ja itsemurhista puhutaan enemmän ja avoimemmin, MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo tiedotteessa.
Hän kuitenkin lisää, että yhteiskunnassa pitäisi olla enemmän resursseja vastata keskustelun tarpeeseen.
Eniten itsemurhia tehdään Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Useimmin itsemurhan tekee edelleen keski-ikäinen mies, mutta viime vuosina nuorten naisten itsemurhakuolleisuus on hieman noussut.
Lisäksi itsemurha-ajatukset kaikkien suomalaisten keskuudessa ovat luultua yleisempiä ja yleistyneet.
Vuonna 2022 joka kymmenes aikuinen on kokenut itsemurha-ajatuksia ja alle 50-vuotiaista jopa joka kahdeksas.
MIELI ry:n kriisitoimintojen johtajan Sanna Vesikansan mukaan itsemurhien ehkäisytyössä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, laaja-alaisuutta ja näyttöön perustuvien menetelmien systemaattista hyödyntämistä.
Jokaisen hyvinvointialueen tulisi perustaa itsemurhien ehkäisytyöryhmä, jossa eri viranomaiset, kuntatoimijat ja kolmas sektori ovat edustettuina, hän näkee.
– Hyvinvointialueiden resurssipula on todellinen ongelma, mutta itsemurhien määrää on pystytty aiemminkin alentamaan myös hankalissa taloustilanteissa, esimerkiksi 1990-luvulla lama-aikaan, Vesikansa toteaa.
MIELI ry:n Kriisikeskuksissa, Kriisipuhelimessa, chateissa ja verkkokohtaamisissa itsetuhoisuus on puheissa yhä useammin. Kansalaisjärjestön mukaan toiminnot ruuhkautuvat, kun keskustelun tarpeeseen ei vastata riittävän monissa muissa paikoissa.
Kesällä 2024 itsetuhoisia puheluita tuli Kriisipuhelimeen keskimäärin 18 vuorokautta kohden, kun vastaava luku kesällä 2023 oli 16 puhelua. Vuonna 2019 näitä puheluja tuli keskimäärin 9.
Huolestuttavaa on, että samaan aikaan suomalaisten kokema stressi ja psyykkinen kuormittuneisuus ovat lisääntyneet, järjestöstä kerrotaan.
MIELI ry:n kriisitoiminnoissa itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on noussut koko viime vuosikymmenen, mutta suuri hyppäys tapahtui koronapandemian alettua.
– Itsetuhoisuusajatukset ovat luultua yleisempiä eikä niitä pidä säikähtää. Ajatuksista ja puheista on vielä pitkä matka tekoon. Itsemurhia voi ja pitää ehkäistä. Apua on saatavilla ja itsemurhien ehkäisytyö on monipuolistunut ajan saatossa. Tätä työtä pitää vaan pitkäjänteisesti jatkaa ja kehittää edelleen, Kukkonen painottaa.
Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10. syyskuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa.
Tarkoituksena on tuoda esille sanomaa siitä, että itsemurhia voidaan ehkäistä, itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavissa apua ja itsemurhasta voidaan puhua turvallisesti.