Asiantuntija: Tätä Harrisin presidenttiys tarkoittaisi Suomen kannalta
Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin oma ulkopoliittinen linja ei ole juurikaan päässyt esiin Joe Bidenin varapresidenttinä.
Varmaa on kuitenkin se, että Harris edustaa demokraattien linjaa Naton suurena kannattajana, joka tukee Ukrainaa Venäjän hyökkäyssodassa ja suhtautuu tiukasti Venäjään, tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta sanoo.
– Harris edustaa puolueensa linjaa, jossa Eurooppa on Yhdysvaltojen tärkeä liittolainen. Nämä ovat tärkeimpiä asioita suomalaisten kannalta, Winberg näkee.
Suomelle Harrisin presidenttiys merkitsisi Bidenin hallinnon linjan jatkumista, Winberg arvioi.
– Eli vahvaa liittolaista, joka tukee Eurooppa ja on selkeästi lännen puolella. Demokraatit ovat tehneet hyvin selväksi, että he haluavat säilyttää nämä suhteet, Winberg sanoo.
Tutkija toteaa, että ero republikaaniehdokas Donald Trumpiin on tässä mielessä suuri.
– Harrisin ja Bidenin eroja on lähes mahdotonta nähdä, jos verrataan siihen, millaisia ovat erot Harrisin ja Trumpin välillä, hän sanoo.
Trumpin suhtautuminen Natoon on tunnetusti ollut nihkeää, ja ensimmäisellä presidenttikaudellaan hän uhkaili Yhdysvaltojen vetäytymisellä puolustusliitosta.
– Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, jos Trump valitaan nyt toiselle kaudelle, Winberg sanoo.
Yhdysvaltain kongressi on sittemmin hyväksynyt lain, jonka mukaan presidentti ei voi vetäytyä Natosta ilman kongressin hyväksyntää. Naton murentamiseen riittäisi silti sekin, jos Trump puhuisi julkisesti siitä, ettei Yhdysvallat ole aikeissa kunnioittaa 5. artiklaa eli velvoitetta puolustaa muita jäsenmaita.
– Koko Naton ideahan on se, että kaikki ovat tietoisia liittolaisuudesta ja kunnioittavat sen velvoitteita, tutkija muistuttaa.
Trumpin valinta presidentiksi marraskuussa 2016 herätti Euroopan siihen, ettei se voi olla riippuvainen Yhdysvalloista puolustuksensa suhteen.
– Trump teki aika selväksi, ettei hän näe perinteisten Euroopan kontaktien tuovan mitään erityistä lisäarvoa Yhdysvalloille. Hänelle oli tärkeää lähestyä esimerkiksi Pohjois-Koreaa ja Venäjää, Winberg toteaa.
Presidentti Biden on sen sijaan profiloitunut transatlanttisia suhteita painottavana presidenttinä, ja Winbergin mukaan tähän vaikuttavat myös presidentin taustat. Biden valittiin senaattiin jo kylmän sodan aikaan vuonna 1972, ja hänellä on irlantilaisia sukujuuria.
Presidentti Barack Obaman kaudella Yhdysvaltojen katse kääntyi puolestaan Aasiaan.
Winberg muistuttaa, että ulkopolitiikka ei kuitenkaan ratkaise presidentinvaaleja yhdysvaltalaisten silmissä.
– Ne jäävät varjoon silloin, kun yhdysvaltalaiset äänestävät. Sisäpolitiikka on heille se kaikkein tärkein asia.
Kamala Harris rikkoi jo lasikattoja tultuaan valituksi presidenttiehdokkaaksi maahanmuuttajataustaisena naisena.
Perinteisiä esivaaleja ei kuitenkaan käyty Bidenin vetäydyttyä ehdokkuudesta. Winberg ei usko, että Harrisin ihonväri tai sukupuoli merkittävästi vaikuttavat menestykseen enää marraskuun presidentinvaaleissa.
– Suurin osa niistä, jotka eivät äänestäisi naista tai mustaa naista, ovat jo republikaanipuolueen kannattajia, tutkija näkee.
Elokuun puolivälissä niin gallupit kuin tilastoihin pohjautuvat tulosennusteetkin ovat nostaneet Harrisin hienoiseksi suosikiksi ohi Trumpin.