Keskustan Ovaska nuhteli puolustusministeriä reserviläisten eroaallon aiheuttaneista puheista – Häkkänen: Sanavalinta ei osunut lankulle
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) joutui eduskunnan kyselytunnilla selvittämään reserviläisten eroaallon aiheuttanutta lehtilausuntoaan.
Keskustan Jouni Ovaska huomautti Häkkäsen sanoneen viime torstaina Kyrönmaa-lehden haastattelussa etsivänsä oikeudellisia keinoja, jotta Puolustusvoimien reservistä ei pystyisi eroamaan ja sittemmin kiistäneen sanomisensa.
Ovaska piti Häkkäsen puheita harkitsemattomina ja huomautti, että vakavassa asiassa on syntynyt vakava epäselvyys. Erityisesti puolustusministerin on annettava lausuntoja vakaasti harkiten, Ovaska opasti.
– Mikä on teidän linjanne ja hallituksen linja tänään?
Häkkänen myönsi, että hänen sanavalintansa ja sananasettelunsa ”ei osunut lankulle”. Hänen mukaansa kuitenkin nykyisessä vaarallisessa tilanteessa myös joitakin yksityiskohtia, kuten reservistä eroamisen mahdollisuus pitää selvittää, jotta puolustuskyky ei vaarannu.
Häkkäsen mukaan asia käydään läpi tulevan puolustusselonteon yhteydessä.
– Sanavalinnat eivät olleet kunnossa, mutta itse asia on hoidettava, puolustusministeri totesi.
Ovaska sanoi arvostavansa sitä, että ministeri myöntää sanavalintansa olleen ehkä harkitsematon.
– Kyllä se on sanottava, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa pitää käyttää erittäin harkittuja ja vakaita puheenvuoroja. Erityisesti sen luulisi olevan selvää tällaisessa tilanteessa, kun yhdellä puolueella, kokoomuksella, on kuitenkin niin pääministerin, ulkoministerin kuin puolustusministerin tehtävät, Ovaska huomautti.
Ovaskan mukaan on tietysti tärkeää, että Suomesta lähtee aina yhtenäinen viesti.
– Mutta miten me jatkossa varmistamme, että tällaisia epäselviä ulostuloja ei synny? Kuten totesitte, asia on sinänsä tärkeä, mutta hallituksen sisällä koordinoidaan yhdessä se viesti, jotta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on selkeä suomalaisille ja rajojen ulkopuolelle.
Häkkänen sanoi, ettei usko että itse asiasta on epäselvyyttä.
– Sanavalinnat eivät olleet hyviä siinä tilanteessa, mutta tämä on ollut useamman vaalikauden tiedossa, että Suomen järjestelmässä on tällainen asia, että voi ilmoitusluontoisesti vaikka tilanteen muuttuessakin – vain ilmoituksella – erota reserviläisarmeijasta. Suomen puolustus perustuu reserviläisarmeijaan.
Häkkänen muistutti Puolustusvoimienkin todenneen, että myös järjestelmän yksityiskohdat pitää perata läpi. Puolustusministerin mukaan Krimin miehityksen yhteydessä alkoi ensimmäinen eroaalto ja keskustelu siitä, onko reservistä eroaminen vain ilmoitusasia.
–Reserviläiskirje 2015, keskustelu jatkui. Ukrainan sodan alku, lähes 4 000 erosi. Edelleen luvut ovat pieniä, mutta keskustelu siitä, onko tämä jatkossakin vain ilmoitusluontoinen asia, on ihan vakava kysymys, ja se on pohdittava ihan huolella ja maltilla.
Entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) vertasi ministerin sanomisia julkisuuteen moukarilla lyöntiin.
– Ja erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä nämä asiat ovat vakavia. Totuushan on se, että Kyrönmaa-lehdelle annettiin melko lailla ponnekas haastattelu, josta sitten seuraavana päivänä peruuteltiin, kun siitä nousi kohu, ja oikeastaan se ydinkysymys tässä nyt on se, aikooko ministeri nyt estää reservistä eroamisen vai ei.
Savola muistutti, että on ihmisiä, jotka haluavat palata reserviin, jos ovat äkkipikaisuuksissaan sieltä eronneet, tai siviilipalveluksen jälkeen suorittaa asepalveluksen.
– Näihin pitäisi nyt erityisesti kiinnittää huomiota. Kuinka ministeri aikoo näissä asioissa toimia?
Häkkäsen mukaan maanpuolustustahdon kehittämiseksi on vireillä laaja skaala hankkeita, ja Suomessa on erittäin hyvä tilanne maanpuolustustahdon osalta.
– Se on Euroopan ennätyslukemissa, reservi on vahva, vapaaehtoisia tulee ovista ja ikkunoista paljon enemmän kuin näitä eroajia, puolustusministeri vakuutti.