Etelä-Euroopan äärilämpötilat jatkuvat – toistuvat lämpöaallot uhkaavat ruoantuotantoa
Etelä-Euroopan ja Välimeren kärsimys äärilämpötilojen alla jatkuu laajalti myös viikonloppuna ja tulevalla viikolla.
Italiassa rikottiin tällä viikolla useita paikallisia lämpöennätyksiä, mutta Euroopan mittaushistorian korkein lämpötila 48,8 astetta jäi vielä saavuttamatta.
Tuo lämpötila saavutettiin Sisiliassa elokuussa 2021, ja se voidaan ylittää alkavalla viikolla, varoittaa italialainen IlMeteo.it-sääpalvelu.
Italian kahden suuren saaren, Sardinian ja Sisilian sisäosissa lämpötilat voivat palvelun mukaan nousta alkuviikosta 48 asteeseen, kun Kharon B:ksi nimetty korkeapaineen alue puskee erittäin lämmintä ilmaa Saharasta Välimerelle.
– Tällä vauhdilla olemme varmoja, että 50 asteen rajapyykki voidaan myös ylittää Etelä-Euroopassa, palvelun perustaja Antonio Sanó sanoi perjantaina.
Sanon mielestä yllättävintä ovat todella korkeat lämpötilat jo aamiaisen aikaan. Torstaina Calabriassa oli 38 astetta lämmintä jo kello 8.30.
Lukemat ovat varjosta mitattuja lämpötiloja.
Kaiken lisäksi kesä ei ole vielä edes kuumimmillaan Välimerellä. Tavallisesti kesän korkeimmat lämpötilat saavutetaan elokuussa.
Nyt lämpötilat ovat Sanon mukaan Italiassa 8–12 astetta korkeampia kuin tavallisesti heinäkuussa. Tavallista ei tosin ole enää olemassa ilmastonmuutoksen takia.
Monilla alueilla Italiassa on jouduttu totuttelemaan myös ”supertrooppisiin öihin”, jolloin lämpötila ei laske edes yön tunteina alle 30 asteen.
Pääkaupunki Roomassa lämpötila nousi tällä viikolla viikolla 40 asteeseen, ja monet roomalaiset pakenivat rannoille.
– Epäilemättä rannalla on parempi olla, mereltä päin sentään tuulee hieman, sanoi uutistoimisto AFP:lle puhunut Virginia Cesario, 30, Focenen rannalla lähellä Roomaa.
– Tästä on tullut uusi normaali. Tulee aina vain kuumempaa ja kuumempaa, sanoi 26-vuotias Fabrizio Carozza.
Kreikan Ateena on tiiviisti asutettu betoniviidakko, jossa on vain vähän vehreää. Ateenasta on tullut Euroopan kuumimpia pääkaupunkeja. Vaikka tiedetään, että alue on altis äärilämpötiloille, niihin ei ole juuri varauduttu, AFP:n haastattelemat asiantuntijat varoittavat.
Sekä Ateenan asukkaat että turistit ovat tällä viikolla hikoilleet noin 40 asteen lämpötiloissa, ja helpotusta ovat tarjonneet vain kahviloiden terassit ilta-aikaan.
Ateenaan ja moneen muuhun paikkaan Kreikassa ennustetaan myös viikonlopuksi noin 40 asteen lämpötiloja. Osissa sisämaata ja Kyproksella lämpötila voi seuraavina päivinä nousta 43 asteeseen.
Ateenan lämpöennätys 44,8 astetta on vuodelta 2007.
– Betonin ja asfaltin takia kaupungeista tulee lämpösaarekkeita. Ateenassa on hyvin vähän viheralueita, jotka alentaisivat lämpötiloja, Ateenan kansallisen observatorion tutkimusjohtaja Kostas Lagouvardos sanoi AFP:lle.
– Lisäksi kaupunkia ympäröivät metsät ovat katoamassa maastopaloihin.
Ateenan kantakaupunki on Pariisin jälkeen Euroopan tiheimmin asuttu alue.
Kreikka ilmoitti torstaina rajoittavansa arkeologisten nähtävyyksien aukioloaikoja äärilämpötilojen takia. Esimerkiksi Ateenassa sijaitseva Akropolis-linnavuori suljetaan päivisin kuumimpien tuntien ajaksi.
Kreikan kulttuuriministeriön mukaan nähtävyydet olisivat kiinni keskipäivästä puoli kuuteen iltapäivällä.
Myös Turkin rannikolla lämpötilat nousevat vaarallisen korkeiksi. Esimerkiksi Antalyassa lämpötilan odotetaan sunnuntaina nousevan 44 asteeseen.
Espanjassa pahin lämpöpiikki on tältä erää ohi, ja heinäkuun viimeisen viikon lämpötilat ovat ajankohtaan nähden jopa tavanomaista viileämpiä, Espanjan ilmatieteen laitos tviittasi perjantaina.
Aiemmin tällä viikolla myös Espanjassa oli supertrooppisia öitä. Esimerkiksi Etelä-Espanjan Malagassa lämpötila ei torstain vastaisena yönä laskenut alle 30 asteen ja nousi 39,5 asteeseen jo torstaiaamuna.
Malagan lentokentällä mitattu yön alin lämpötila 31,6 astetta on paikallisen mittaushistorian korkein yön alin lukema.
Äärilämpötilat ja historiallinen kuivuus Espanjassa pakottavat kaupunkeja ja alueita myös säästämään vettä. Esimerkiksi suositussa turistikohteessa Lloret de Marissa Kataloniassa rantasuihkut suljettiin puhtaan veden säästämiseksi.
Espanjan vesivarannot ovat ehtyneet keskimäärin alle puoleen tavallisesta määrästä. Kuivuudesta pahimmin kärsineissä Andalusiassa ja Kataloniassa varannot ovat kuihtuneet neljännekseen normaalista.
Kuivuus uhkaa Espanjan maataloutta. Espanja on maailman suurin oliiviöljyn viejä ja EU:n suurin hedelmien ja vihannesten tuottaja.
Toistuvat äärilämpöaallot eivät uhkaa vain ihmisten terveyttä vaan myös luonnon kykyä tuottaa ihmiskunnalle ruokaa, brittilehti Guardianille puhuneet asiantuntijat sanoivat.
Lisäksi valtamerien lämpötilan nousu uhkaa jo valmiiksi pitkälti ylikalastettuja kalakantoja ja muita meriekosysteemin osia.
– Ihminen, jos hän on tarpeeksi rikas, voi mennä sisälle ja panna ilmastoinnin päälle. Mutta luonnon ekosysteemit ja viljelyekosysteemit eivät voi tehdä niin, summasi Leedsin yliopiston ilmakehätieteiden professori John Marsham Guardianille.
Hänen mukaansa riskit yhtäaikaisille sadonmenetyksille ympäri maailmaa kasvavat koko ajan.
Yksi lämpöaalto ei todennäköisesti vielä tuhoa kokonaista ekosysteemiä, mutta kun lämpöaallot toistuvat yhä useammin, luonnolla ei ole aikaa sopeutua. Ilmastonmuutos siis kärjistää myös jo valmiiksi vakavaa elonkirjon tuhoa.
Heinäkuusta on hyvin todennäköisesti tulossa maapallon lämpimin kuukausi satoihin ellei tuhansiin vuosiin, Nasan Goddard-instituutin johtaja Gavin Schmidt sanoi toimittajille torstaina.
Goddard-instituutti on erikoistunut ilmastonmuutoksen tutkimukseen.
– Näemme ennennäkemättömiä muutoksia ympäri maailmaa. Lämpöaallot Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa rikkovat ennätyksiä mennen tullen.
Schmidtin mukaan nyt koettuja äärilämpötiloja ei voi panna El Nino -ilmiön piikkiin, koska se on vasta alkanut.
– Näemme kokonaisvaltaista lämpöä melkein kaikkialla, erityisesti valtamerissä. Olemme nähneet ennätyksiä rikkovia merien pintalämpötiloja jopa tropiikin ulkopuolella jo useiden kuukausien ajan.
Tilanne on tämä, kun maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Kun keskimääräinen lämpötila nousee, todennäköisyys aiemmin harvinaisille sään ääri-ilmiöille kasvaa merkittävästi.
Niin sanottuna turvallisena rajana on pidetty 1,5 asteen keskimääräistä lämpenemistä. Tällä hetkellä näyttää varmalta, että fossiilisten polttoaineiden polttamisen takia keskilämpötila nousee yli 1,5 astetta.