Purra: Sopu ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta lähellä, ellei valmis
Sopu ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta on hallitusneuvotteluissa lähellä, ellei jo valmis. Näin kommentoi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tilannetta Säätytalossa maanantaina aamupäivällä. Vielä iltapäivään mennessä ei tiettävästi ihan valmista sopua ollut löydetty.
Hallitusneuvotteluissa on etsitty kuumeisesti keinoja työllisyyden parantamiseksi. Neuvotteluita käyvillä puolueilla eli perussuomalaisten lisäksi kokoomuksella, RKP:llä ja kristillisdemokraateilla on ollut varsin yhtenäinen näkemys siitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee porrastaa. Eroja on ollut tavoissa, joilla porrastaminen toteutettaisiin.
Kokoomus on esittänyt porrastuksen lisäksi myös leikkausta ansiosidonnaisen kestoon, mutta ainakaan perussuomalaiset ei ole tätä kannattanut.
Puolueet ovat perustelleet porrastusta erityisesti halulla purkaa kannustinloukkuja ja saada työttömät takaisin töihin nykyistä nopeammin. Ne ovat muun muassa viitanneet tutkimuksiin, joiden mukaan työllistyminen nousee voimakkaasti juuri ennen ansiosidonnaisen päättymistä.
Kokoomus ja RKP ovat esittäneet, että työttömyysturva olisi työttömyyden alussa hieman nykyistä korkeampi ja laskisi sen jälkeen.
Kristillisdemokraattien esitykseen sisältyy neliportainen malli, jossa päiväraha olisi nykyisellä tasolla kaksi ensimmäistä kuukautta ja lähtisi sen jälkeen laskuun.
Yksi keskeinen ansiosidonnaiseen liittyvä kysymys koskee sitä, pitäisikö se laajentaa koskemaan kaikkia eli myös työttömyyskassaan kuulumattomia. Kokoomus on tätä esittänyt, samoin RKP ja kristillisdemokraatit.
Perussuomalaiset ei ole ottanut asiaan suoraan kantaa.
Tämä ehdotus nakertaisi kuitenkin merkittävästi leikkausten taloushyötyjä, sillä monen puolueen laskelmien mukaan se tulisi maksamaan noin 195 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi valtiovarainministeriö ei tätä joulukuisessa ehdotuksessaan esittänyt. Ministeriön silloinen johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen sanoi tuolloin STT:lle, että ehdotus ei ollut listoilla siksi, että se heikentäisi julkista taloutta ja työllisyyttä. Hänen mielestään sitä voisi kuitenkin pohtia oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan, että ansiosidonnaisen kesto tulisi rajata 200 päivään, kun se nyt on pääsääntöisesti 400 päivää.
Ehdotuksiin sisältyi myös omavastuupäivien määrän nosto viidestä seitsemään ja työssäoloehdon nostaminen puolesta vuodesta vuoteen.
Omavastuupäivillä tarkoitetaan työttömyyden ensimmäisiä päiviä, joilta tukea ei makseta.
Keston rajaamista, mutta portaittain työhistorian mukaan, ehdotti myös valtiovarainministeriö viime joulukuussa. Sen yhden esimerkkimallin mukaan puolen vuoden työssäolo toisi oikeuden sataan päivään ansiosidonnaista, ja jokainen työssäolokuukausi lisäisi päiviä 20:llä, kunnes päiviä olisi kaikkiaan 400.
Tämä voisi ministeriön arvion mukaan lisätä työllisten määrää 6 000–8 000:lla ja vahvistaa julkista taloutta noin 200 miljoonalla eurolla.