Kumppanuusvanhemmuus kiinnostaa yhä useampaa – siis yhteinen lapsi, mutta ei parisuhdetta

Kiinnostus kumppanuusvanhemmuutta kohtaan on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina. Suuren yleisön tietoisuuteen perhemuoto nousi Lapsi tuntemattoman kanssa -tv-sarjan myötä. Moni ei ennen sarjan katsomista tiennyt, että tällaisia perheitä on ylipäätään olemassa, kertoo Sateenkaariperheet ry:n Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen projektipäällikkö Hanna Ruohonen.

Ruohosen mukaan Suomessa on tällä hetkellä arviolta muutama tuhat kumppanuusperhettä.

– Kiinnostusta on jo ympäri Suomen. Viime vuoden kumppanuusvanhemmuus-infotilaisuudet ja pikakohtaamiset tavoittivat yli 200 henkilöä, ja kumppanuusvanhemmuutta suunnitteleville järjestetyissä ennakkovalmennuksissa oli mukana noin viisikymmentä henkilöä.

Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan perhemuotoa, jossa perheen perustavat aikuiset eivät elä keskenään rakkaussuhteessa. Kumppanuusperheessä voi olla esimerkiksi itsellinen nainen ja itsellinen mies, naispari ja itsellinen mies, miespari ja itsellinen nainen tai naispari ja miespari.

Kumppanuusvanhemmuutta on ollut sateenkaariperheiden parissa todennäköisesti kautta aikojen, mutta viime vuosina perhemuoto on laajentunut myös sateenkaariperheiden ulkopuolelle, kertoo Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring.

Moring uskoo, että taustalla on pitkälti Lapsi tuntemattoman kanssa -ohjelma, joka paitsi herätti paljon keskustelua aiheesta myös aiheutti jonkinasteisen kohun. Moringin mielestä kohu oli pieni suhteessa siihen, kuinka hienosti se laajensi tietoisuutta perhemuodosta.

Moring arvelee, että kuohunnan taustalla oli Suomessa vahva ja vallitseva normi siitä, että lapsen vanhempien pitäisi olla keskenään jonkinnäköisessä rakkaus- tai seksisuhteessa.

– Kun vanhemmuus ja rakkaus tai vanhemmuus ja seksi erotetaan toisistaan, ihmiset kokevat sen helposti hämmentävänä ja outonakin, vaikka kyllähän eroperheissäkin vanhemmuus ja rakkaus on erotettu toisistaan, Moring huomauttaa.

Ruohosen mukaan kumppanuusvanhemmuus on miespareille ja itsellisille miehille usein ainoa vaihtoehto, sillä heidän adoptiotoiveensa toteutuvat todella harvoin ja kansainväliset sijaissynnytysjärjestelyt ovat erittäin kalliita.

– Itsellisille naisille vaihtoehtona on myös itsellinen vanhemmuus lahjasiittiöillä. Kun ikä tulee vastaan adoptiossa ja hedelmöityshoidoissa, moni kokee, että jäljelle jää ainoastaan kumppanuusvanhemmuus.

Ruohosen mukaan osa valitsee kumppanuusvanhemmuuden siksi, että haluaa lapselleen useampia vanhempia. Taustalla voi olla esimerkiksi vastuun jakamiseen, ajankäyttöön, voimavaroihin tai taloudelliseen tilanteeseen liittyviä syitä.

Ruohonen kertoo, että aiemmin vanhemmuuskumppanit löytyivät usein omasta tuttavapiiristä. Nykyään entistä useampi etsii kumppania tai kumppaneita Kumppanuusvanhemmaksi.fi-sivuston kautta. Sen hakupalvelussa oli helmikuun alussa jo lähes 300 käyttäjää.

Kumppanuusvanhemmaksi-hanke järjesti viime vuonna myös 15 pikakohtaamistapahtumaa infotilaisuuksissaan.

– Lisäksi kumppaneita etsitään esimerkiksi perinteisten deittisovellusten ja Facebook-ryhmän kautta.

Pienemmiltä paikkakunnilta vanhemmuuskumppaneita löytyy huonommin, joten perhemuoto on yleisempi kaupungeissa. Ruohosen mukaan osa kumppanuusvanhemmista muuttaa uudelle paikkakunnalle perheen perustamisen perässä.

Kumppanuusvanhemmuus perustuu pitkälti kommunikaatiolle, kuten kaikki muukin vanhemmuus. Kumppanuusvanhemmuudessa ja parisuhteessa toteutettavassa vanhemmuudessa onkin enemmän yhteistä kuin eroavaisuuksia, sanoo Anna Moring.

– Vaaditaan todella paljon puhumista, sopimista ja säätämistä. Kumppanuusvanhemmuudessa moni asia sovitaan kirjallisesti etukäteen: ketkä ovat juridisesti lapsen vanhempia ja huoltajia, miten sovitaan elatuksesta, tapaamisista ja asumisesta ja niin edelleen.

Moringin mukaan ei ole lainkaan tavatonta, että sopivan vanhemmuuskumppanin löytäminen vie aikaa, sillä kumppanin kanssa on tärkeä olla merkittävissä kysymyksissä samoilla linjoilla.

Ennen kumppanuusvanhemmuuteen ryhtymistä olisikin Moringin mielestä hyvä selvittää perusteellisesti, että juuri tämä perhemuoto on itselle sopiva. Jos ajatus yhtään epäilyttää tai vanhemmuuskumppanin kanssa joutuisi tekemään sellaisen sopimuksen, jossa joutuu joustamaan itselle tärkeistä asioista, suosittelee Moring ottamaan aikalisän.

Vaikka kumppanuusvanhemmuus suunnitellaan etukäteen huolella, perhemuoto vaatii Moringin mukaan ennen kaikkea joustavuutta.

– Lapset ovat tosi erilaisia ja arvaamattomia luonnonvoimia. Ei niiden puolesta pysty sopimaan, mitä ne etukäteen toivovat ja haluavat, vaan vanhemmuuden ja yhteisen ymmärryksen pitää kasvaa lapsen kasvun mukana.

Jos kumppanuusvanhemmuus kiinnostaa, Kumppanuusvanhemmaksi.fi-sivustolla on perusteellisesti tietoa perhemuodosta ja lähiaikoina järjestettävistä ennakkovalmennuksista, joissa opiskellaan kumppanuusvanhemmuuteen liittyviä asioita.

Lapsi tuntemattoman kanssa -ohjelmaa on esitetty televisiokanava Nelosella. Nelonen ja sen suoratoistopalvelu Ruutu ovat osa Sanoma-konsernia, joka on STT:n suurin omistaja.