Turkin uhittelun ei pidä antaa vaikuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-neuvotteluihin
Ruotsin Turkin-vastaiset protestit ovat kiristäneet rajusti maiden välisiä suhteita. Koraanin polttamisesta raivostuneen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mukaan Ruotsin on turha odottaa Turkin tukevan sen Nato-jäsenyyttä.
Turkin ja Ruotsin suhteiden totaalinen jäätyminen on avannut Suomessa uudelleen keskustelun siitä, pitäisikö Suomi hakea Nato-jäsenyyttä nopeammalla aikataululla kuin Ruotsin. Tähän asti maiden tavoite on ollut hakea jäsenyyttä yhtä aikaa.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan ykkösvaihtoehto on edelleen se, että Suomi ja Ruotsi pyrkivät Natoon yhtä aikaa. Haavisto myönsi kuitenkin Ylen haastattelussa (24.1.), että tilannetta joudutaan mahdollisesti harkitsemaan uudelleen, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa.
Haavisto tarkensi myöhemmin lausuntoaan sanomalla, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä yksin vain siinä tilanteessa, että Ruotsin tie Natoon katkeaa pysyvästi.
Ruotsin liittyminen yhtä aikaa on myös Suomen etu. Ilman Ruotsia Suomi jäisi yksinäiseksi saarekkeeksi.
TURKIN vastaiset protestit vaikeuttavat Ruotsin Nato-jäsenyysneuvotteluita. Tätä ei kiistä kukaan. Tämä on varmasti myös joidenkin mielenosoittajien perimmäinen tavoite.
Hankalasta neuvottelutilanteesta huolimatta Suomen ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä. Tilanteen kehittymistä kannattaa seurata kaikessa rauhassa.
Suomella ei ole pakottavaa kiirettä.
Suomeen ei ole kohdistunut missään vaiheessa Ukrainan kriisiä minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Tämä on todettu useampaan otteeseen muun muassa presidentti Sauli Niinistön toimesta.
Niinistön ja Suomen poliittisen johdon lausuntoja ei ole syytä epäillä. Venäjän sotilaallinen huomio on nyt täysimääräisesti Ukrainassa. Tätä alleviivaa se, että Venäjä on joutunut sijoittamaan Ukrainan rintamalle joukkoja myös Suomen lähialueilla sijaitsevista sotilastukikohdista.
Suomi ja Ukraina ovat kaksi aivan eri asiaa Moskovastakin nähtynä.
SUOMEN irrottautuminen yhteisesti sovitusta marssijärjestyksestä olisi kiusallista myös Natolle. Suomella ei ole mitään tarvetta lykätä Turkki-sotkua Naton syliin.
Suomen välistäveto tekisi hallaa myös Suomen ja Ruotsin välisille suhteille. On selvää, että Suomen maine luotettavana yhteistyökumppanina kärsisi ikävän kolauksen. Menetetyn luottamuksen palauttaminen kestäisi vuosikymmeniä.
Ruotsin päätös hakea aikanaan EU-jäsenyyttä kertomatta on tästä hyvä esimerkki. Suomessa muistellaan vielä tänäkin päivänä sitä, kuinka Ruotsi petti etukäteen meille antamansa lupauksen, vaikka tapauksesta on kulunut noin 30 vuotta.
Ruotsin liittyminen yhtä aikaa on myös Suomen etu. Ilman Ruotsia Suomi jäisi yksinäiseksi saarekkeeksi. Pieni vilkaisu karttaa kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Suomessa ja Ruotsissa kannattaa odotella rauhassa toukokuun 14. pidettävien Turkin presidentin- ja parlamenttivaalien tuloksia. Nato-keskustelua seuraavien on hyvä muistaa, että presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kovat puheet on ovat osa hänen vaalikampanjaansa.