Keskustan puoluevaltuusto varoittaa ennallistamispommista: Kärsijänä eivät ole ainoastaan maaseudun ihmiset ja metsänomistajat
Keskustan puoluevaltuusto vaatii kannanotoissaan järkeä ennallistamisasetukseen ja korostaa tulevissa eduskuntavaaleissa olevan kyse turvallisuudesta ja toimeentulosta.
Julkisen talouden vahvistaminen on keskeinen väline, mutta toimet sen puolesta eivät saa heikentää suomalaisten pärjäämistä tai maan turvallisuutta, puoluevaltuusto korostaa ensimmäisessä kannanotossaan.
– Turvallisuuden takaamiseksi keskusta haluaa vahvistaa Suomen energia- ja ruokaturvaa tulevina vuosina. Suomalaisen maa- ja metsätalouden harkitsematon rajoittaminen vähentäisi suomalaisten työtä ja toimeentuloa ja lisäisi Suomen riippuvuutta ulkomaista, kannanotossa sanotaan.
– Ruoka, lämpö ja sähkö omasta maasta on suomalaisten turva. Turvallisuuden vahvistaminen edellyttää keskustan vedolla 2000-luvulla toteutetun vihreän siirtymän jatkamista tavalla, joka tukee ruoantuotantoamme ja vähentää riippuvuuttamme ulkomaisista raaka-aineista ja energiasta.
Niin kannanotossa kuin kokousviikonlopun keskusteluissakin keskustalaiset ovat korostaneet koko maan elinvoimaisena pitämisen olevan myös turvallisuus- ja puolustuspoliittinen kysymys. Kunnossa oleva rajaseudun infrastruktuuri ja koko maasta huolehtiminen takaavat kriisinkestävyyden keskustaväen mielestä.
Toisessa kannanotossaan puoluevaltuusto haluaa hillitä ennallistamisasetuksen vaaroja. Euroopan unionissa esitetty asetus on keskustan mukaan suomalaiselle veronmaksajalle äärettömän kallis, huonosti valmisteltu ja epäoikeudenmukainen.
– EU vaatii maita ennallistamaan luontoaan 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomessa se tarkoittaisi alle kymmenen vuoden aikana 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamista. Komission esitys tekisi Suomelle jopa 931 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset, keskustan puoluevaltuusto varoittaa.
– Kärsijänä eivät ole ainoastaan maaseudun ihmiset ja metsänomistajat, vaan toteutuessaan metsäasetus rajoittaisi kaupunkialueitten kaavoittamista ja investointeja merkittävästi.
Luonnon monimuotoisuutta tulee edistää kansallisin keinoin, keskusta korostaa.
– Ongelma ei ole metsänomistajien suojelutahdon puute. Tästä toimivia esimerkkejä ovat suositut vapaaehtoiset suojeluohjelmat Helmi ja Metso. Avainasemassa on huolehtia ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tasapainosta.
– Ennallistamisasetuksen lisäksi EU:n komissio on tuonut useita toisistaan erillisiä metsiin ja maankäyttöön vaikuttavia esityksiä, kuten metsäkato, taksonomia ja maaperälaki. Niiden yhteisvaikutuksia ei kukaan pysty ennakoimaan.
Hapuilevan luonnonvarapolitiikan tien on päätyttävä EU:ssa, keskusta paaluttaa.
– Komission täytyy ymmärtää jäsenmaiden erot samalla, kun luontokadon torjunta vaatii yhteiseurooppalaista työtä.
Puoluevaltuusto teki jo linjauksia myös tulevan eduskuntavaaliohjelman suhteen, mutta varsinainen ohjelma valmistuu julkaistavaksi vasta tammikuun puolueristeilyllä. Näiden lisäksi puoluevaltuusto hyväksyi muun muassa uuden sosiaali- ja terveyspoliittisen linjauksen.