"Kepukepukepu, kehityksen jarru ja mörrimöykky!" – puoluevaltuusto keskusteli kannatuksen rutakuopasta noususta
Keskustaväki päätti suunnata katseensa eteenpäin puoluevaltuuston kokouksessa Kuopiossa.
Ruodittavaa olisi ollut menneessäkin, mutta eduskuntavaaleihin ja niiden yli katsominen ymmärrettiin nyt oleelliseksi.
Lauantain yleiskeskustelun puheenvuoroissa korostuivat etenkin koulutus, sote ja aluepolitiikka, samoin kuin yleisen tsemppihengen haku.
Retoriikan taidonnäytteitä esitteli keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos. Oppositio luo hänen mukaansa keskustan johtojoukosta kuvaa ”maakunnista karanneesta mullilaumasta, joka Helsingin kaduilla potkii päähän milloin mitäkin asiaa”.
Tämä on osittain oma vika, kun keskustan rooliksi on jäänyt torppaaminen ja kritisointi.
– Kepukepukepu, kehityksen jarru ja mörrimöykky!
Sandroos varoitti myös ”turmion tiestä”, jolla ”Sanna Marin ajaa sosialistien unelmoimaa velkabussia ja Petteri Orpo heittää takaluukusta suurpääoman ankkurin”.
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Arttu Laaksonen siteerasi nykyisen puolustusministerin, kolme vuotta sitten puolueen puheenjohtajaksi pyrkineen Antti Kaikkosen maineikasta ehdokaspuhetta, niin kutsuttua reppupuhetta.
– Keskusta on valmis nousemaan kuin Lasse Viren!
Laaksonen muistutti myös aatteellisen työn elimellisestä tärkeydestä.
– Eduskuntavaalit ovat kulman takana, mutta huolimatta vaalikiimasta on muistettava aatteellinen työ. On uskallettava unelmoida, visioida ja tavoitella keskustalaista tulevaisuutta.
Keski-Pohjanmaan piiriä edustavan Tuija Leivo-Rintakorven mielestä keskustan pitää muistaa olevansa enemmistön ääni.
– Enemmistö on ääripäiden ulkopuolella. Näille ihmisille ääripäiden keskustelukulttuuri on luotaantyöntävää, ja he ovatkin etääntyneet politiikasta. Heidän joukostaan keskustan on löydettävä kannatusta.
Keskustanaisten varapuheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä harmitteli sitä, että keskusta ei erotu. Hän jatkojalosti myös ajatusta ääripäiden vastustamisesta omalla termillään.
– Tarvitsemme tunteen paloa, ääripäättömyydellä voimme erottua.
Niin ikään keskustanaisten varapuheenjohtaja Marjut Lehtonen sanoitti puolueen kentän tulevaisuudenuskoa.
– Auringonlaskun jälkeen tulee aina auringonnousu.
Keskustanuorten Milla Veteläinen huomautti keskustan viestin olevan hukassa. Puolueen pitäisi löytää se, keitä se haluaa puhutella ja mikä on sen tulevaisuusvisio.
– Pitkäjänteinen muutos vaatii työtä, ennen kaikkea tahtoa. Tahtoa nousta taas suureksi puolueeksi. Olla houkuttelevin ja kiinnostavin. Keskikentän linjalle on tilaa epätotuuksien keskellä.
Pekka Pelttari Peräpohjolan piiristä muistutti, että aatteellinen syvävirtaus ei katoa mihinkään.
– Tässä kannatustilanteessa aate ja ihmislähtöiset tavoitteet on nostettava esille niille kuuluvaan asemaan.
– Mielikuvilla keskustalle on luotu apupuolueen asema, vaikka keskusta on ollut hallituksen tekijä, Pelttari selitti heikkoa gallupluottamusta ja ikäviä mielikuvia.
Keskustanuorten varapuheenjohtaja Jere Tapio hakisi aatteellista johtajuutta sosiaaliturvapolitiikasta. Perustulo on vuosikymmeniä ollut etenkin nuorkeskustan ajama, mutta puolueen varovaisesti torppaama sosiaaliturvamalli, jossa sen puolustajat näkevät yhdistyvän paitsi toimeentulon takaamisen ja työhön kannustamisen, myös keskustalaisen luottamuksen ihmiseen.
– Piiloudumme hallitusarjen ja valtion talousarvion taakse. Olemme järjestelmän ääni, emme järjestelmää uudistava, Tapio kuvasi puolueen tilaa.
Koulutus ja sote olivat myös monia puheenvuoroja keränneitä teemoja.
Keskustaopiskelijoiden Miriam Putula muistutti, että paitsi murtunut jalka ja murtunut mieli, myös murtunut kieli on voitava hoitaa.
– Itä-Suomi on ollut perinteisesti puheterapian osalta mustaa aluetta. Pahimmillaan puhumaton kolmevuotias on jonottanut yli vuoden pääsyä kuntoutukseen.
Keskustan ansiosta tilannetta on päästy korjaamaan, Putula kiitti.
– Keskustalaisten tiedeministerien ansiosta Joensuusta valmistuu ensimmäinen vuosikurssi puheterapeutteja vuonna 2026 ja myös muiden kaupunkien koulutusmääriä on nostettu.
Jani Kurvinen Varsinais-Suomesta muistutti, että nuorten henkinen hyvinvointi on vaakalaudalla.
– Yhä nuoremmat päätyvät viranomaisten asiakkaiksi, ja heidän on siitä sitten vaikea päästä pois. Lapset ja nuoret eivät saa pudota palveluiden keskittämisen ja tehostamisen jalkoihin. Pienenevät nuoret ikäluokat eivät saa jäädä keinotekoisten vastuurajojen väliinputoajiksi.
Milla Martikainen Pohjois-Karjalasta harmitteli alueellisen opintolainahyvityksen kaatumista. Varsinkin, kun Itä-Suomi nyt Venäjä-pakotteiden takia jää taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen.
– Lainahyvitys olisi auttanut pitämään itärajan asuttuna. Se on myös hyvää puolustuspolitiikkaa. Pitää tehdä kannattavaksi muuttaa rajaseudulle.
Myös ajankohtainen saamelaiskäräjälakikeskustelu nousi keskustelussa esille. Keskusta sai kiitoksia saamelaisvähemmistön sisäisen vähemmistön puolustamisesta. Ongelmana on ollut etenkin pykälä, joka veisi taannehtivan lain tavoin saamelaisstatuksen monilta, joilla se nyt on.
Metsäsaamelainen keskustan puoluehallitusta puoluevaltuustossa edustava Petteri Salmijärvi kertoi, kuinka metsäsaamelaiset ovat halunneet pitää metsäsaamelaisuuttaan taka-alalla.
– En halua varastaa kenenkään muun kulttuuria, haluan muistuttaa, että metsäsaamelaisia on olemassa ja se on aika tunnistaa ja tunnustaa. Kiitos keskusta, että lappilaisten edustajien viesti on kuultu. Että saamelaiskäräjälaista ei tule repivä.
