Ratkaisu maatalouden kriisiin? – Pirkanmaan keskustan kokouksessa kuultu ehdotus saa ruokajätit vapisemaan
Keskustan Pirkanmaan piiri kokousti lauantaina Orivedellä. Piirin syyskokouksessa valmistauduttiin ensi kevään eduskuntavaaleihin ja keskusteltiin eritoten maa- ja metsätaloudesta.
Korjattavaa keskustaväki löysi vaikka ja mistä. Kannattavuuskriisi maataloudessa ja ennallistamisasetuksen uhka metsäkysymyksissä selvästi tuotti huolta.
Ratkaisuehdotuksiakin kuultiin. Paikallinen eduskuntavaaliehdokas Marjo Mäkinen-Aakula kehitteli ruokaviennin kautta uutta tietä maatalouden menestykseen.
– Pitkään on ajateltu, että tehdään kotimaan markkinoille tuote ja ylijäämän ostaa sitten ruotsalainen tai saksalainen. Mutta parempi olisi, jos vienti menisi kohdemarkkinan mukaan.
– Ajatus on ollut, että tuottaja tuottaa ja iso yritys vie, mitä kotimarkkinoilla ei ole saatu myytyä. Pitäisi luoda tapoja, joilla pienempikin yritys pääsee ulkomaille pienemmille markkinoille. Pitää tehdä kohdeyleisöä, asiakasta miettien, ja päästä bulkista, Mäkinen-Aakula paalutti.
Tuottajajärjestö MTK:nkin valtuuskunnassa istuva Jani Hevonoja muistutti, että vuodesta 1995 alkaen joka päivä on lopettanut kuusi tilaa, joskin nyt tahti on hidastunut kolmeen tilojen määrän muutenkin pienennyttyä. Hän korosti, että viljelijöiden säädöspakka on sekaisin.
– Asetukset on, varmuutta ei. Meitä huolestuttaa tukien maksatusaikataulu, se, miten kassa kestää. Uuden ohjelmakauden tukiehdot ja käytännöt pitäisi jakaa käytännön viljelijöille, että päästään opiskelemaan uusia asioita ja käsitteitä, joita tarvitaan. Pitää saada tieto, mikä on muuttunut.
Matti Särkilampi esitti huolen sikatilojen tilasta ja tulevaisuudesta. Hän kertoi, että teurastamoilla on kiero käytäntö, jolla ne saavat tuottajahinnan ajettua alas.
– Eräs firma tekee niin, että se venyttää sikojen hakua, jolloin näiden paino saadaan liian suureksi, ja sitä kautta hinta alas. Tähän pitäisi puuttua.
– Toissa vuonna sikatilallisen palkka oli 3000 euroa koko vuodelta. Alkaa olla tarve puuttua asioihin, Särkilampi huomautti.
Vaalipiirin keskustalainen kansanedustaja Arto Pirttilahti kysyi kokoukseen tervehdyksen tuoneelta keskustan maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselta, mikä on tilanne metsä- ja biotalouspaneelin perustamisen suhteen. Pirttilahti on ajanut tällaista luonto-ja ilmastopaneelien rinnalle. Kurvisen mukaan tällainen tuleekin vuoden 2023 alusta alkaen.
Myös oman katsauksensa piirikokouksessa pitäneen Pirttilahden mukaan loppukauden suurin asia on Suomen ja suomalaisten pärjääminen.
– Suomen ja Pirkanmaan menestys muuttuvassa maailmassa edellyttää turvaa, työtä ja toimeentuloa. Lienee jo selvää, että Suomeen haetaan hallitusta, joka pitää kukkaron nyörejä tiukemmalla.
Ilman Ukrainan sotaa valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon johdolla valtion budjetti olisi ollut jo ensi vuonna tasapainossa, valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajanakin toimiva Pirttilahti huomautti.
– Eduskunnan jakovarojen neuvottelut onkin nyt kuumimmillaan ja esimerkiksi tierahojen esityksiä on ainakin nelinkertainen määrä siihen mitä jakovaraa on.
Kannanotoissaan piirin kokous peräänkuulutti palveluiden saavutettavuutta sekä toimenpiteitä maatalouden kriisin helpottamiseksi.
– Saavutettaviin liikunta- ja kulttuuripalveluihin kunnilla on vaikutusvaltaa ja ne lisäävät hyvinvointia. Maksuttomuus liikunta- ja kulttuuriharrastuksissa mahdollistaa harrastustoiminnan taloudellisesta tilanteesta huolimatta ja on siksi juuri nyt tarpeen. Retkeilyalueiden kehittämiseen kunnat voivat vaikuttaa kaavoituksella.
– Matalan kynnyksen palvelut lisäävät myös yhteisöllisyyttä ja ovat siksi yksi hyvä tapa selättää uutta kansantautiamme, yksinäisyyttä, kaupungeissa ja maaseudulla, piiri kirjoittaa kannanotossaan.
Maatalouden kannattavuutta Pirkanmaan keskusta kiirehtii niin, että etenkin vähäisiä kustannuksia vaativat uudistukset tehtäisiin nopeasti.
Maatalouden vaatimus- tai ehdotuslista Pirkanmaan keskustapiirin kannanotossa on seuraavanlainen:
– Viljelijöille maksettavien tukien maksuaikataulusta on pidettävä kiinni ja sitä ei saa myöhentää. Valtion tulee taata korotonta lyhennysvapaata tuottajille, joiden maksatukset siirtyvät ennakoimattomasti. Myös tuottajien mahdollisuuksia lykätä maksujaan suurten tavarantoimittajien kanssa pitäisi vahvistaa tilanteissa, joissa tukimaksujen viivästyminen ei johdu tuottajasta itsestään lainkaan.
– Katkeamattomasta sähkön saannista elintarvikesektorilla ja kotieläintiloilla on huolehdittava.
– Sähköenergian äkilliset ja kohtuuttomat hintanousut uhkaavat nopeasti tilojen maksuvalmiuden ohella niiden toiminnan jatkuvuutta. Moninkertaiset hinnannousut on saatava kuriin tarvittaessa, vaikka lainsäädännöllä.
– Kaupan ylivallalle tarvitaan lopultakin rajat elintarvikesektorilla. Alkutuottaja on saanut ahdinkoonsa vain pientä parannusta, vaikka kuluttajien ruokalasku on noussut reilusti kesän ja syksyn aikana ja sama jatkuu. Kriisiajan hinnannousun ydin ei voi olla kaupan jättien katemarginaalin ja osavuositulosten kasvattamisessa ruokaomavaraisuuden kustannuksella. Se ei ole myöskään kuluttajan etu.
– Uuden 2023 alkavan ohjelmakauden tukiohjeet, ehdot ja valvontakäytännöt on jaettava pikaisesti aktiiviviljelijöille. Muuttuvat ehdoissa vilisevät käsitteet ja käytänteet edellyttävät pikaista kattavaa tukikoulutuskierrosta koko maassa. Jos tukien ehtomuutokset julkaistaan vasta keväällä, on lisäriskinä vielä suurilukuiset sanktioitavat virheet ja taloudelliset tappiot muun ahdingon päälle.
Eduskuntavaaleihin valmistautuminen Pirkanmaan piirillä on kesken. Hyviä alueita on, ja nuoria ehdokkaita on hyvin, mutta etenkin luoteisella Pirkanmaalla ehdokaskartta on vielä tyhjä.
Tällä hetkellä keskustalla on 11 nimettyä eduskuntaehdokasta Pirkanmaalla. Pirkanmaan vaalipiiri kasvaa, ja saa seuraaviin vaaleihin yhden uuden paikan. Näin ollen myös Pirkanmaan keskusta voi nimetä kaikkiaan 20 ehdokasta.
Vaalipiiriin tulevaa uutta paikkaa keskusta tavoittelee itselleen, eli yrittää kunnianhimoisesti nostaa paikkalukuaan kahdesta kolmeen.
Kokouksessa ei nimetty uusia ehdokkaita. Tämä valta on piirihallituksella.
Piirin puheenjohtajana jatkaa lempääläläinen Tuukka Liuha. Varapuheenjohtajiksi valittiin istuva varapuheenjohtaja Linda Lähdeniemi Punkalaitumelta ja uutena Miia Rajala Vesilahdesta.
Piirihallituksen jäseninä vuonna 2023 toimivat Reijo Koskela Virroilta, Tarja-Riitta Koskinen Juupajoelta, Matti Järvinen Tampereelta, Leena Risku Ylöjärveltä, Jaana Kilpi-Kiukainen Hämeenkyröstä, Pauli Haapaniemi Ikaalisista, Aimo Kaikkonen Orivedeltä, Petra Schulze Steinen Valkeakoskelta, Antti Tölli Pirkkalasta, Timo Karunen Punkalaitumelta, Susanne Talonen-Seppälä Parkanosta, Sari Hassi Sastamalasta, Paula Virtanen Urjalasta, Pertti Uusi-Erkkilä Vesilahdesta, Rasmus Korpela Sastamalasta sekä Terhi Ala-Keturi Tampereelta.
Piiri esittää viikon päästä Kuopiossa pidettävässä kokouksessa keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittavaksi Aino-Riikka Simulaa Vesilahdesta. 26-vuotias Simula on toiminut esimerkiksi piirin varapuheenjohtajana sekä eduskuntavaaliehdokkaana.
