Riitaa maassa, rauhaa taivaissa – Venäjän ja lännen avaruusyhteistyö on sotavuoden kummajainen
Vaikka Venäjä onkin uhannut iskeä lännen satelliitteihin, jos niiden avulla tuetaan Ukrainan sotaponnisteluja, läntisen maailman ja Venäjän avaruusyhteistyö toimii edelleen hyvin.
Ukrainan sodan takia länsimaat ovat sulkeneet Venäjää pois markkinoilta ja yhteistyöstä, mutta avaruusyhteistyö ei tähän kuulu.
Sanotaan, että kun maapalloa katsoo avaruudesta, ei planeetalla näy valtioiden rajoja ja ihmiskunnan keskinäisiä kinoja. Periaate pätee myös astro- ja kosmonauttien kesken kiertoradalla.
Väliin on tosin todettava, että jotkin konfliktit näkyvät avaruuteen asti. Berliinin muuri murtui jo 1989, mutta vieläkin näkyy, että Länsi- ja Itä-Berliinin entiset alueet on valaistu erisävyisillä lampuilla. Pakistanin ja Intian valaistu raja kertoo jatkuvasta valvonnasta, ja Pohjois-Korean pimeys ja Etelä-Korean valoisuus erottuvat nekin toisistaan.
Kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä tai МКС:llä (lyhenteet englannin ja venäjän kielistä) ollaan yhtä kaikki kuin mitään ei olisi tapahtunut maan päällä.
Keväällä venäläiset kosmonautit jopa käyttivät Ukrainan värejä. Tämä saattoi erään arvion mukaan olla tosin vain yhteensattuma, sillä sininen ja keltainen ovat myös erään venäläisen koulun värit.
Paitsi että yhteistyö jatkuu normaalisti, suurimpien avaruusmaiden Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteistyö on ottanut askelia oikeastaan jopa lämpimämpään suuntaan.
Ensimmäistä kertaa amerikkalaiset astronautit ja venäläiset kosmonautit ovat lentäneet kansainväliselle avaruusasemalle toistensa aluksilla. Kosmonautti Anna Kikina saapui asemalle lokakuun alussa amerikkalaisten mukana Space X-sukkulalla, joka oli laukaistu Floridan osavaltiosta. Jatkossa myös yhdysvaltalaiset lentävät asemalle venäläisillä Sojuz-sukkuloilla.
Yhteistyöstä kiinni pitäminen ISS–МКС:llä on tärkeä periaate molemmille valtioille. Jopa keskellä kylmää sotaa vuonna 1975 maat kykenivät aloittamaan avaruusyhteistyön Apollo–Sojuz-yhteislennolla ja avaruusasemahankkeen 1983. Politiikan ei ole annettu häiritä yhteistyötä myöhemminkään. Itse avaruusasema on toiminut kuitenkin vasta vuodesta 2010.
Kallista avaruuasemahanketta ei ole taloudellisestikaan syytä vaarantaa.
Tieteelliset tutkimukset kärsisivät myös, jos yhteistyö loppuisi. Avaruusympäristöä vaativia kokeita tehdään asemalla vuosittain satoja, ja sekä läntinen että venäläinen tutkimustyö kokisi kovan kolauksen, jos ISS–МКС ajettaisiin alas kumman tahansa vetämänä.
Avaruusasema koostuu yhdysvaltalaisesta ja venäläisestä osasta. Kummallakin osapuolella on vastuunsa. Venäläiset järjestelmät esimerkiksi pitävät avaruusaseman kiertoradalla. Tällä tietoa Venäjän hanke aseman ylläpidossa kestää vuoteen 2024 ja Yhdysvaltojen vuoteen 2025.
Hyviä avaruusvälejä muuten riitaisten maiden välillä kuvastaa se, että Venäjän avaruusjärjestön Roskosmoksen johtaja Sergei Krikalev on ilmoittanut Venäjän olevan valmis jatkamaan työtään vuodesta 2024 eteenkinpäin.
On silti mahdollista, että Venäjä toteuttaa aiemmat puheensa omasta avaruusasemasta ja vetäytyy yhteishankkeesta. Tällaista hanketta ei kuitenkaan vielä tiedetä olevan käynnissä.
Reaaliajassa avaruudessa olevia ihmisiä seuraava sivusto tietää kertoa, että tällä hetkellä avaruudessa on kymmenen ihmistä. Heistä seitsemän on kansainvälisellä avaruusasemalla, mukana niin yhdysvaltalaisia kuin venäläisiäkin sulassa sovussa. Mukana on myös yksi saksalainen.
Avaruudessa on myös kolme kiinalaista taikonauttia Kiinan valmistumassa olevalla avaruusasemalla.
Lähteitä (kaikki englanniksi):