Keskustan Savola: Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole sijaa ideologioille
Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola painottaa kannanotossaan Ilkka-Pohjalaisessa, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tule alistaa vasemmisto- tai millekään muulle ideologialle.
Savolan mukaan tämän hallituskauden poikkeuksellisen mittavat ilma- ja merivoimien hankinnat, maavoimien materiaalitäydennykset ja Nato-jäsenyyden haku ovat käänteentekeviä päätöksiä Suomen historiassa ja tehty vahvan realismin pohjalta.
– Millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Suomen pitää tulevana Nato-maana yhä epävarmemmassa, jännitteisemmässä ja vaarallisemmassakin maailmassa – yhä arvaamattomamman naapurin vieressä harjoittaa?
Savolan johdolla on valmisteltu keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjausta, joka julkaistaan lähiaikoina.
– Mielestämme lähtökohtana ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitää voimallisesti olla Suomen kansallinen etu ja niin sanotun kovan turvallisuuden asiat, Savola kirjoittaa.
Hän jatkaa, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen painopiste on oltava maailmanparantamisen sijaan Suomen lähialueiden, Itämeren ja Pohjois-Euroopan vakauden ja turvallisuuden ylläpitämisessä.
– Tarkoittaako tämä, että perus- ja ihmisoikeuksien edistämisen pitää jäädä vähemmälle huomiolle tai että Suomen pitää jotenkin käpertyä? Ei tietenkään. Perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen on erottamaton osa keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, Savola painottaa.
Savolan mukaan Suomen kansallisen edun ajaminen edellyttää lisääntyvää kahden- ja monenvälistä yhteistyötä. Eristäytyminen ja sisäänpäin käpertyminen olisi Suomelle vahingollista. Pohjoismaat, Nato, EU ja YK ovat Suomen keskeiset viitekehykset.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan realismia on, että suomalaisten ja Suomen turvallisuus perustuu myös Nato-jäsenenä omalle, uskottavalle ja koko maan kattavalle puolustukselle. Vaikka muusta voidaan tulevina vuosina joutua tinkimään, puolustuksen voimavarat pitää turvata. Tähän kuuluu, että Suomessa pidetään jatkossakin kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja koulutetusta reservistä sekä tuetaan vapaaehtoista maanpuolustusta.
Savola muistuttaa myös, että maantiede ei muutu miksikään. Venäjä on ja pysyy Suomen naapurina maailman tappiin. Sen kanssa pitää jotenkin tulla toimeen.
– Tässä ja nyt on tärkeää, että kahdenkeskiset käytännön asiat Suomen ja Venäjän välillä pystytään hoitamaan, vaikka suhteet muuten ovat poikki.
– Suomessa on menossa jonkinlaiset tuhkanripottelun SM-kisat, mitä menneiden vuosien ja vuosikymmenten idänsuhteiden hoitoon tulee. Varmasti ylilyöntejä on tehty, virheitäkin. On myös perusteltua, että tapahtumia käydään läpi. Yksi asia tuntuu kuitenkin unohtuvan: politiikkaa, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, tehdään aina ajassa.
Savola korostaa, että jälkikäteen arvioiden viime vuosikymmenten iso linja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on sittenkin ollut lännettyminen, ei suomettuminen.
– Kun tosiasioita katsoo, Suomi on askel askeleelta viety osaksi läntistä yhteisöä aina Esko Ahon (kesk.) hallituksesta lähtien. Nato on tämän pitkän tien päätepiste.