Lindén löi oppositiolle "Lahtisen rätingit" – kokoomus joutui myllytykseen sote-linjastaan
Opposition vanhusvälikysymykseen vastannut perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) selvitti rutiinilla kokoomuksen ja muiden oppositioryhmien syytökset vanhus- ja terveyspalvelujen kurjistumisesta.
Lindén sanoi voivansa henkilökohtaisesti yhtyä moniin keskustelussa esitettyihin toimenpiteisiin.
– Rupesin itse asiassa laatimaan hintaluetteloa niille, eikä se ole millään tavalla päätähuimaava. Me tarvitsisimme jo nyt tehtyjen panostusten lisäksi esimerkiksi vanhustenhuoltoon 300 miljoonaa euroa, mielenterveystyöhön 100 miljoonaa euroa, suun terveydenhuoltoon 150, erikoissairaanhoitoon 300, kuntoutukseen 150, omaishoitoon 100 miljoonaa ja perusterveydenhuoltoon 300 miljoonaa euroa. Tämä on puolitoista miljardia, hän listasi.
Lindénin mukaan jokainen ymmärtää, että puoltatoista miljardia ei voida laittaa yhdellä kertaa.
– Se on neljän vuoden ohjelma.
Lindénin mukaan 650 miljoonaa mainitusta 1,5 miljardista sisältyy jo ensi vuoden budjettiin.
– Siellä on se yleinen palvelutarpeen kasvu hyvinvointialueilla, 250 miljoonaa. Siellä ovat uudet lakisääteiset tehtävät 290 miljoonaa, ja sitten siellä on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa EU-rahoituksen käyttö 118 miljoonaa euroa.
Lindénin lista sai kokoomuksen Paula Risikon turvautumaan kotimaiseen klassikkokirjallisuuteen.
– Kun kuuntelin tuota ministeri Lindénin puheenvuoroa, niin täytyy kyllä sanoa, että tulee mieleen tuo Tuntemattoman sotilaan Lahtinen, joka sanoi: ”Menes valittaan nälkääsi, niin lyödään semmonen rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä.” Sellaiselta se kyllä kuulosti.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz kiitteli Lindéniä numeroiden hallinnasta, mutta tulkitsi ministerin puheenvuoroa Risikon tavoin.
– Te löitte eteen sellaiset rätingit, että ”eivät nämä vanhusten asiat voi olla huonosti, ei sairaanhoidossa voi olla kriisiä”.
SDP:n Maria Guzenina kehotti katsomaan kokoomuksen tällä hallituskaudella kunnissa ja kaupungeissa harjoittamaa politiikkaa.
– Kyllä se on ollut karsimista inhimillisestä hoidosta ja hoivasta.
Guzenina sanoi, että hänen kokoomusjohtoisessa kotikaupungissaan Espoossa demarit ovat saaneet parannusesityksiinsä kyllä tukea perussuomalaisilta.
– Mutta te kokoomuslaiset, te ette ole tukeneet, päinvastoin olette karsineet, ja tämä on ollut epäinhimillistä politikkaa.
Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen ihmetteli Guzeninan offensiivia kokoomusta kohtaan.
– Onko teiltä jäänyt huomaamatta, että tässä on nyt hallituskausi likimain loppuun kulkenut ja te olette olleet hallitusvastuussa.
Grahn-Laasosen mukaan kesän aikana nähtiin terveydenhuollon päivystysten täydellinen ruuhkautuminen, vuodeosastot ovat täynnä ja vanhukset joutuvat menemään päivystykseen, kun vanhuspalveluissa ei apua ole.
– Hoivakotipaikkoja suljetaan, kun hoitajia ei ole. Tähän hoitoalan kriisiin ei ole herätty ajoissa. Tilanne on ihan järkyttävä tuolla kentällä, ja te käytätte aikanne kokoomuksen arvostelemiseen.
Keskustan Jouni Ovaska muistutti, että sote-uudistuksen tekemiseen on kulutettu energiaa noin 20 vuotta, mikä on varmasti vienyt myös huomiota hoitotyön kehittämiseltä.
– Ja kerta toisensa jälkeen uudistukset ovat kaatuneet, monesti juuri kokoomuksen käsissä.
Ovaska kyseli kokoomukselta, mitä se aikoo tehdä uudistukselle, jos se yltää pääministeripuolueeksi.
– Koska emmehän voisi antaa sellaista viestiä tuonne hyvinvointialueelle, että kokoomuksen tullessa valtaan kaikki tämä työ, jota nyt on vuosia tehty, pyyhittäisiin pois.
Ovaska huomautti, että kokoomusjohtoisella Pirkanmaalla suunnitellaan työvuorosuunnittelua juuri tekoälyn avulla.
– Ja hoitajat ja henkilöstö ovat hyvin huolissaan, että mitä tästä oikein tulee. Tämäkö on sitä kokoomuslaista sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikkaa, että tietokoneet hoitavat ja katsotaan sitten, hoituuko vai ei?
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) näki, että koko poliittisella järjestelmällä on sosiaali- ja terveyspalveluissa myös peiliin katsomisen ja itsekritiikin paikka.
– Ehkä se suurin epäonnistuminen oli se, että me emme saaneet riittävän ajoissa tuota sote-uudistusta maaliin. Ja ajattelen niinkin, että jos hyvinvointialueen luottamushenkilöt ajattelevat, että me käytämme liikaa hallintoon aikaa ja me unohdamme tämän uudistuksen tärkeimmät tavoitteet, niin silloinkin kannattaa katsoa peiliin.
Lohen mielestä itsekritiikissä ei kannata olla kuitenkaan liian ankara. Hän huomautti, että vuodesta 2003 vuoteen 2021 lähihoitajien määrä on kasvanut parillakymmenellä tuhannella, noin 49 prosenttia. Sairaanhoitajien määrä on lisääntynyt noin 12 000:lla eli 35 prosenttia.
– Eli olemme siis yhdessä myös onnistuneet monessa asiassa, Lohi summasi.
Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina.