Onni Sarmaste kiistää Huoltovarmuuskeskuksen miljoonavaateet maskikaupoista – sanoo, ettei ole henkilökohtaisesti vastuussa
Liikemies Onni Sarmaste kiistää Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vaateet kevään 2020 maskikaupoista.
HVK vaatii Helsingin käräjäoikeudessa Sarmasteelta ja tämän yhtiöiltä yhteensä yli viisi miljoonaa euroa kauppahinnan palautusta ja vahingonkorvausta. Käräjäoikeuteen toimittamassaan vastauksessa Sarmaste sanoo, ettei hän tai hänen suomalainen yhtiönsä ole asiassa vastuussa.
HVK:n kanteessa vastaajiksi on merkitty Sarmaste, hänen suomalainen yrityksensä Finance Group Helsinki (FGH) sekä Britanniaan rekisteröity LDN Legal Partners (LDN). Sarmasteen vastauksen mukaan HVK teki kaupat maskeista ainoastaan LDN:n kanssa, jonka edustajana Sarmaste toimi.
– Sarmaste ei siten henkilökohtaisesti voi olla vastuussa omistamiensa tai edustamiensa yhtiöiden sopimusvelvoitteista. Sarmaste myös korostaa, että kauppakirja ja kaikki sen nojalla tehdyt muut sopimukset on tehty LDN:n toimesta ja nimissä, eikä Sarmaste henkilökohtaisesti ole niihinkään sitoutunut, vastauksessa kirjoitetaan.
Erillisessä vastauksessaan LDN myös kiistää HVK:n kanteen kokonaisuudessaan ja vaatii vastakanteessaan ensisijaisesti käräjäoikeuden vahvistavan, että LDN on oikeutettu liki viiden miljoonan euron kauppahintaan.
Toissijaisesti yhtiö vaatii, että HVK velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvauksena sopimuksen perusteettoman purun seurauksena yli kaksi miljoonaa euroa.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan Sarmaste edusti kaupan eri vaiheissa kaikkiaan kolmea eri yhtiötä: kauneusalan yrittäjän Tiina Jylhän virolaista The Look Medical Care -firmaa (TLMC), LDN:ää ja FGH:ta.
– Myyjäksi kulloinkin ilmoitettu yhtiö on vaihtunut Sarmasteen päätöksellä syistä, joita HVK ei lopulta tunne, HVK:n kanteessa sanotaan.
LDN:n vastauksen mukaan Sarmaste sai talvella 2020 kuulla, että Jylhän firmalla olisi ollut iso määrä hengityssuojaimia varastossaan Kiinassa.
Vastauksen mukaan TLMC ja LDN sopivat, että Sarmaste voisi käydä TLMC:n kauppaedustajana alustavia neuvotteluja suojainten myymisestä esimerkiksi HVK:lle.
Vastauksen mukaan Huoltovarmuuskeskus oli jo hyväksynyt tarjouksen maskeista, kun TLMC ilmoitti Sarmasteelle, ettei suojaimia ollutkaan valmiina noudettavaksi.
LDN:lle oli muodostunut kontakteja suoraan Kiinaan suojainvalmistajiin, ja Sarmaste ilmoitti HVK:lle, että LDN voisi tehdä maskeista uuden tarjouksen, vastauksessa sanotaan.
Sarmasteen ja LDN:n mukaan FGH sen sijaan tuli kuvioon mukaan vain maksunvälittäjäksi. HVK maksoi maaliskuun 2020 lopulla LDN:n belgialaiselle tilille kauppahinnan, liki viisi miljoonaa euroa, mutta maksusuoritus epäonnistui, koska Belgian pankkiviranomaiset epäilivät sen liittyvän rahanpesuun.
Koska rahojen saamisella Kiinaan oli kiire, LDN teki FGH:n kanssa tiliöintisopimuksen, jonka perusteella LDN saattoi käyttää maksuliikenteen välittämisessä FGH:n suomalaista tiliä, vastauksissa sanotaan. Lopulta HVK maksoi kauppahinnan FGH:n tilille.
– FGH:n rooli LDN:n ja HVK:n välisessä kaupassa on vain ollut toimia ulkopuolisena maksunvälittäjänä (monetary operator), Sarmasteen vastauksessa kirjoitetaan.
Huoltovarmuuskeskus väittää kanteessaan, että Sarmaste käytti yhtiöitään vain välikäsinä saadakseen suojainkauppojen rahat itselleen ja että Sarmaste suhtautui välinpitämättömästi tekemiensä sitoumusten täyttämiseen.
Sarmaste torjuu väitteet ja sanoo, että pyrki LDN:n edustajana mahdollisuuksiensa mukaan täyttämään LDN:n ja HVK:n väliseen kauppakirjaan perustuvia velvoitteitaan.
– Sarmaste myös painottaa, että keskusrikospoliisin suorittaman kattavan esitutkinnan perusteella kaksi erikoissyyttäjää ovat katsoneet, ettei asiassa ollut todennäköisiä syitä epäillä, että Sarmaste olisi erehdyttänyt HVK:ta tai sen edustajia LDN:n tai FGH:n edustajana, Sarmasteen vastauksessa kirjoitetaan.
Kyseessä oli HVK:n tutkintapyynnöstä alkanut esitutkinta, jossa Sarmastetta epäiltiin törkeästä petoksesta. Syyttäjä teki asiassa viime vuoden lopulla syyttämättäjättämispäätöksen.
Syyttäjä katsoi, että kauppojen epätoivottuun lopputulokseen vaikutti molempien osapuolten osaamattomuus. Asiassa ei syyttäjien mukaan ollut todennäköisiä syitä epäillä tahallista erehdyttämistä, esimerkiksi väärien tietojen antamista.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan se vastaanotti sovituista hengityssuojaimista vain ensimmäisen erän, joka sekin oli kutistunut viidesosaan luvatusta. HVK testautti maskit Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä, jonka mukaan ne eivät täyttäneet sovittuja vaatimuksia.
– FFP2-suojaimina toimitetut tuotteet eivät täyttäneet edes FFP1-tason vaatimuksia. Mitään osaa tuotteista ei voinut käyttää sairaaloissa, joiden tarpeisiin ne nimenomaisesti oli hankittu, HVK:n kanteessa lukee.
HVK:n mukaan virheet tuotteiden määrässä ja laadussa muodostivat olennaisen sopimusrikkomuksen, jonka nojalla HVK saattoi purkaa kaupan.
LDN katsoo, että HVK esti itse omilla toimillaan yhtiötä täyttämästä kauppakirjan mukaisia velvoitteitaan. Sen mukaan toisen maskierän toimitus estyi, koska keskusrikospoliisi (KRP) esti maksamisen FGH:n tililtä ja HVK yllättäen purki kauppakirjan.
KRP perusteli sulkua rahanpesun torjunnalla, mutta ei paljastanut, kuka oli tehnyt sille ilmoituksen rahanpesuepäilystä, LDN sanoo vastauksessaan.
LDN:n mukaan myös maskitestit toteutettiin puutteellisesti ja väärin testausmenetelmin. Sen mukaan suojaimet vastasivat laadultaan kauppakirjassa sekä ennen kaupantekoa annettuja tietoja. Osan niistä HVK myös otti käyttöön hoivayksiköissä ja kotisairaanhoidossa, LDN sanoo.
LDN vaatii vastauksessaan ensisijaisesti, että käräjäoikeus vahvistaa kauppakirjan sitovan LDN:ää ja Huoltovarmuuskeskusta. Yhtiö sanoo olevansa edelleen sitoutunut toimittamaan HVK:lle kauppakirjan mukaisesti puuttuvat hengityssuojaimet.
Jos käräjäoikeus katsoisi kauppakirjan puretuksi, LDN vaatii HVK:ta korvaamaan sille perusteettomasta purusta aiheutuneesta vahingosta yli kaksi miljoonaa euroa. LDN:n mukaan summa vastaa sitä katetta, joka yhtiölle olisi muodostunut, jos se olisi saanut täyttää osansa sopimuksesta.