Koronavirus voi poikia päihdehuollon, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin kotiinsa sullottujen parissa
Koronaviruspandemia toi muassaan etätyöt, koulujen sulkemiset ja karanteenit, jotka ovat sulloneet monet suomalaiset perheineen koteihinsa.
Ongelmaperheissä ja yksin elävien parissa eristyksen pelätään synnyttävän sosiaalisten ongelmien ruutitynnyrin, jonka talouskriisi voi sytyttää.
– Jos tulee paljon työttömyyttä sekä konkursseja, ilman muuta se heijastuu ihmisten pahoinvointina. Voi olla aika hankala tilanne, jos julkinen talous, joka ei muutenkaan ole ollut kovin hyvissä kantimissa, heikkenee radikaalisti ja samaan aikaan erilaisten tukitoimien ja palveluiden tarve nousee, kertoo STT:lle päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä.
Poikkeustila ja neljän seinän sisään jääminen ovat omiaan lisäämään riskiä alkoholinkäytön lisääntymisestä, arvioi Seppälä.
– Tavallinen sosiaalinen elämä on jäissä ja sosiaalinen kontrolli on poissa. Niilläkin ihmisillä, joilla ei ole päihdeongelmia, saattaa juominen lisääntyä. Illalla saattaa kulua enemmän kuin on ajatellutkaan juoda, kun ajattelee, ettei huomenaamulla ole niin väliä.
Seppälä on huolissaan myös koronakriisin vaikutuksista lastensuojeluun, jota koskee hänen mukaansa sama sosiaalisen kontrollin puute.
– Välttämättä kukaan ulkopuolinen aikuinen ei nyt havainnoi sitä, miten lapset voivat, onko heidät puettu kunnolla ja miten he käyttäytyvät, lääkäri pohtii.
Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli) valtakunnallisessa kriisipuhelimessa koronaviruksen aiheuttama ahdistus on yhä yleisempi soiton syy.
Maaliskuun loppupuolella yli 15 prosenttia soitoista liittyi koronavirukseen.
– Ihmisiä ahdistaa ja mietityttää, miten tästä selvitään. Sinne soittaa jonkin verran parikymppisiä nuoria naisia, ja sitten on myös nuorempia, jotka soittelevat siitä, että miten saa ajan kulumaan eristyksissä, kertoo Mieli ry:n kriisityön johtaja Outi Ruishalme.
Sosiaalipalveluiden rasite riippuu Ruishalmen mukaan siitä, kuinka pitkään koronapandemia ja sen aiheuttama poikkeustila jatkuvat. Kriisin odotetaan iskevän erityisesti perheisiin, joissa ongelmia on jo entuudestaan.
Ruishalmeen mukaan useille lapsille kodin ulkopuolinen maailma kouluineen ja harrastuksineen on tärkeä. Tämän maailman koronakriisi on monelta sulkenut.
Pääkaupunkiseudun turvakodeissa koronakriisi ei vielä ole näkynyt kasvaneena kysyntänä.
– Tällaista ei ole vielä näkyvissä, mutta se on asia, josta olemme huolissamme. Se, että ihmiset ovat kotona, jossa parisuhteen ongelmat ovat esillä eikä niitä mihinkään pääse karkuun, saattaa vaikuttaa turvakotiasiakkuuden tarpeeseen, kertoo Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund.
Grönlundin mukaan turvakotien nykyiset paikkamäärät ja resurssit eivät riitä, jos avuntarve lisääntyy nykyisestä paljon koronakriisin myötä.
– Ei, ei tietenkään riitä. Kysymyshän ei ole ainoastaan asiakkaista, joiden elämäntilanne kotona kriisiytyy, vaan mahdollisesti sairastuneista asiakkaista ja henkilökunnasta. Niitä joudutaan joka päivä miettimään, Grönlund sanoo.