Hallitus kokoaa mittavan 15 miljardin euron talouden pelastuspaketin: Näin yrityksiä ja työnsä menettäneitä autetaan
Hallitus kokoaa mittavan, yhteensä 15 miljardin euron talouden pelastuspaketin koronaviruksen runteleman talouden auttamiseksi. Lisäbudjetin suuruus on noin 400 miljoonaa euroa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, että lisäbudjetteja tullaan tekemään lähiviikkoina lisää.
Hallitus kertoi talouden pelastuspaketista etätiedotustilaisuudessa.
Lisäbudjetin lisäksi hallituksen pelastuspaketissa on kaksi muuta osaa: työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa turvaavat toimet sekä yritysten rahoituksen turvaaminen ja suorat yritystukitoimet.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan paketin mittaluokka tarkoittaa sitä, että hallitus on tosissaan sen kanssa, että yksikään yritys ei ajaudu konkurssiin eikä päädytä massatyöttömyyteen.
Hallitus toteuttaa hyvin suuren osan ehdotuksista, joita työmarkkinajärjestöt esittivät toissapäivänä hallitukselle yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronaviruksen aiheuttamassa talouskriisissä.
Yrittäjät yritysmuodosta riippumatta saavat oikeuden työttömyyspäivärahaan määräaikaisesti, eli siis myös freelancerit. Työttömyysetuuden saaminen ei edellytä yrittäjiltä yritystoiminnan lopettamista.
Viranomaisille pitää kuitenkin selvittää, miten koronavirustilanne on heikentänyt yrittämisen mahdollisuuksia.
Lomautuspäätökset nopeutuvat työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen mukaisesti eli ilmoitusaika lyhenee nykyisestä 14 päivästä tai kuudesta viikosta viiteen päivään. Lomautusoikeus laajennetaan koskemaan myös määräaikaisia työntekijöitä.
Hallitus on keskustellut kokonaisuudesta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallituksen perjantaina ilmoittamat toimet ovat voimassa kolme kuukautta.
Työnantajan työeläkemaksu kevenee tilapäisesti 2,6 prosenttia viimeistään 1. kesäkuuta. Muutos on voimassa vuoden loppuun asti.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan tämä tarkoittaa yksityisen sektorin työnantajille 910 miljoonan euron kevennystä. Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän emu-puskuria, joka on tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa.
Työmarkkinajärjestöt esittivät myös, että kun alennetaan työnantajien eläkemaksuja, niin siltä ajalta eläkeyhtiöiden on syytä pidättäytyä asiakashyvitysten maksamisesta. Myös tämä ehdotus toteutetaan.
Työttömyysturvan omavastuuaika poistuu lomautuksissa ja irtisanomistilanteissa.
– Tämä tarkoittaa, että jokainen työttömäksi joutunut pääsee työttömyysturvan piiriin heti, opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Tästä arvioidaan koituvan reilun 100 miljoonan euron kustannukset valtiolle.
Työttömyyspäivärahaan on oikeus, vaikka lomautuksesta olisi työpaikalla sovittu.
Perjantaina eduskunnalle annettu lisätalousarvio kohdentaa lisärahaa yritysten rahoitustilanteen helpottamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kiireisiin menoihin.
Yhteensä noin 400 miljoonan euron summasta vajaa 13 miljoonaa menee Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle koronaviruksesta aiheutuviin lisämenoihin. Rahaa tarvitaan esimerkiksi tiedottamiseen, tietojärjestelmien toimivuuden turvaamiseen ja laboratoriokapasiteetin ylläpitoon.
6 miljoonaa euroa ohjataan konsortiolle, joka tutkii esimerkiksi pikadiagnostisten menetelmien kehittämistä ja immuniteetin syntyä.
Suomi on ohjaamassa 5 miljoonaa euroa covid 19 -rokotteen kehittämiseen.
Poliisille ehdotetaan vajaan kuuden miljoonan euron lisäystä koronavirusepidemiatilanteesta aiheutuviin lisämenoihin.
Hallitus esittää myös, että lentoyhtiö Finnairille ohjataan enintään 600 miljoonan euron valtiontakaus. Suunnitelmana on myöntää valtiontakaus vakuudeksi työeläkeyhtiö Ilmariselle, sillä Ilmarinen takaisinlainaisi Finnairile työeläkemaksuja.
Valtion omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnveran takausvaltuuksia nostetaan 12 miljardiin euroon. Nykyisen valtuuden mukaisesti Finnvera kykenee lisäämään yritysrahoitusta 2 miljardilla eurolla, joten merkittävä valtuuden korotus mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille.
– Tarkoitus on, että Finnvera takaa ja pankit jakaa. Vetoan nyt pankkeihin, että ne hoitavat oman osuutensa, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Lisäksi hallitus toivoo, että kunnat eivät ryhdy laajoihin irtisanomisiin.
– Pyydän kuntapuolta pidättäytymään mittavista lomautuksista tai irtisanomisista, Marin sanoi.
Kuntien tukemista on tarkoitus arvioida lähiaikoina.