Digiajan ja työn murroksen vaikutukset pohdintaan – 2030-luvun perusturvan hahmottelu alkaa
Millaista perusturvaa tarvitaan 2030-luvulla, kun erilaiset jo meneillään olevat ”saatiot” ovat muokanneet hyvinvoinnin käsitteen ja työelämän uusiksi?
Kysymykseen hakee nyt vastausta valtioneuvoston hanke perusturvan ja toimelaisuuden kokonaisuudistukseksi. Työ pantiin alulle syyskuun lopulla.
Valtiosihteeri Paula Lehtomäen johdolla valmisteltavan TOIMI-hankkeen tehtävänä on tukea poliittisia puolueita perusturvaa koskevien näkemysten muodostamisessa ja seuraavissa hallitusneuvotteluissa tehtävissä päätöksissä ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia malleista.
Lehtomäen mukaan uudistus vastaa työn murrokseen ja muuttuvaan perhe- ja kotitalousrakenteeseen.
–Tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen sekä torjua ja vähentää eriarvoisuutta.
Hankkeen projektipäällikön Liisa Heinämäen mukaan hyvinvoinnin käsite ei pohjaa enää pelkästään taloudelliseen kestävyyteen, vaan siinä on ulottuvuuksia hyvin monilta elämänaloilta.
– Globaalisti kysytään, voiko hyvinvointi lisääntyä vaikka talous ei kasvaisi. Puhutaan hidastamisesta, downshiftaamisesta, kohtuutalousajattelusta, Heinämäki listaa.
Heinämäen mukaan tällaisia kysymyksiä on pohdittava, kun yritetään vastata 2030-luvun tarpeisiin ja pidemmällekin.
Lehtomäen mukaan vanha ajattelu, jossa ollaan joko työssä tai työn ulkopuolella, ei enää toimi, kun työ sirpaloituu ja ihmisillä voi olla useita työnantajia.
Hankkeessa katsotaan hänen mukaansa myös sitä, millä tavalla erittäin mittavia yli vaalikausien kantavia yhteiskunnallisia uudistuksia pitäisi yrittää valmistella.
– Siinä mielessä voi sanoa, että kyse on myös toimintatapakokeilusta.
Virkamiesvetoiselle hankkeelle asetetaan marraskuussa myös seurantaryhmä, johon kutsutaan eduskuntaryhmien, työmarkkinakeskusjärjestöjan ja yrittäijien sekä keskeisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajat.
Lehtomäen mukaan poliittisia liikkeitä ei tietenkään voi etukäteen sitoa mihinkään.
– Mutta en tiedä, onko kenelläkään parempaakaan ajatusta siitä, miten laaja-alaisia yhteiskunnan perustaa koskettavia uudistuksia, jotka ulottuvat kahden, kolmen tai neljän hallituksen ajalle, pannaan liikkelle. Jostakin on lähdettävä.
Kansliapäälliköistä koostuva uudistuksen ohjausryhmä luovuttaa loppuraporttinsa hallitukselle viimeistään helmikuussa 2019.