Oppositio toivoi lisärahaa ammatilliselle koulutukselle
Oppositio oli itse viime kaudella päättämässä ammatillisen koulutuksen leikkauksista, silloin oli huono taloustilanne ja niin on edelleen. Tämä oli hallituksen vakiovastaus aihetta koskevassa välikysymyskeskustelussa eduskunnassa keskiviikkona.
– Tuolloinen opetusministeri esitteli ammatilliseen koulutukseen 230 miljoonan leikkaukset. Säästöstä oli päättämässä myös tämän välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja ja koko nykyinen oppositio, sanoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastatessaan hallituksen puolesta.
Kaikkien oppositiopuolueiden tukeman välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja oli Ville Niinistö (vihr.), jota muiden oppositioedustajien lailla kiukutti hallituksen takertuminen menneisiin.
– Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on jo aiemmin jouduttu karsimaan, ja nyt Sipilän hallituksen 190 miljoonan euron jättileikkaus heikentää entisestään ammatillisten oppilaitosten mahdollisuuksia tarjota koulutusta: aloituspaikkoja karsitaan, lähiopetusta vähennetään, opetuspisteitä suljetaan ja opettajia irtisanotaan, Niinistö sanoi opposition puolesta.
Suurimpana ongelmana oppositio piti sitä, että hallitus leikkaa ensin ja toteuttaa reformin vasta sitten. Se toivoi, että hallitus päättää puoliväliriihessä lisärahoituksesta ammatilliselle koulutukselle tälle vuodelle.
– Säästöt ovat välttämättömiä, ja järjestys on väärin päin siksi, että viime kaudella ei tehty uudistusta, vastasi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).
Keskustan eduskuntaryhmä ehti jo ryhmäpuheessaan lupaamaan, että puolueella on halu löytää hallituksen puoliväliriihessä ratkaisuja ammatillisen koulutuksen tilanteen helpottamiseen.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torpedoi kuitenkin oman puolueensa lupauksen.
– Hallitus ei tarkastele jo tehtyjä leikkauksia uudelleen. Sitä ei tee myöskään keskusta, hän sanoi ja sai aikaan kohahduksen salissa.
SDP:n Jukka Gustafssonin mielestä pääministeri nolasi puolueensa eduskuntaryhmän totaalisesti.
Oppositio pelkää, että leikkaukset uhkaavat erityisesti maaseudun ja lähiöiden poikien mahdollisuuksia saavuttaa peruskoulun jälkeistä työllistymistä turvaavaa tutkintoa, jos koulutuksen alueellinen saavutettavuus heikkenee.
Grahn-Laasonen vakuutti, ettei hallitus tingi siitä, että jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle turvataan paikka toisen asteen koulutuksessa asuinpaikasta riippumatta. Jos jollain alueella ilmenee saavutettavuudessa ongelmia, opetus- ja kulttuuriministeriö puuttuu asiaan, hän lupasi.
Hänen mukaansa paikkoja on suhteessa 16-vuotiaiden ikäluokkaan noin 76 prosenttia, vaikka noin puolet ikäluokasta valitsee ammatillisen koulutuksen.