Sirkka-Liisa Anttila huolissaan maaseudun naiskadosta – väestöjakauma usein Kiinan tasolla
Maaseudun naiskadosta ja yksinäisyydestä on syytä olla huolissaan, katsoo keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.
Anttila muistuttaa kannanotossaan, että Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on peräti 155 kuntaa, joissa 20–29-vuotiaiden sukupuolijakauma oli vähintään yhtä epätasapainossa kuin Kiinassa, joka on tunnettu vinoutuneesta väestörakenteestaan.
– Suomen 313 kunnasta tämä on lähes puolet eikä kehitykselle näy loppua, sillä miesten ja naisten epäsuhta on vain kasvanut viime vuosina. Kymmenissä naiskadosta kärsivissä kunnissa on siis miehiä, jotka vastoin toiveitaan jäävät vaille puolisoa ja perhettä.
Anttilan mukaan naisten lähtöä kaupunkeihin on vauhdittanut entisestään teollistuminen ja kaupungistuminen. Maaseuduilla on hyvin vähän naisille töitä samalla kun korkean tasa-arvon kulttuurissa kotiäitiyttä on alettu vierastaa.
Kansanedustajan mukaan naiset pyrkivät kaupunkeihin paremman elintason toivossa, kouluttautuvat ja hakeutuvat oman alan töihin, joita on harvemmin tarjolla maaseuduilla.
– Tämä näkyy suurten opiskelijakaupunkien, kuten Turun ja Helsingin naisvoittoisuutena nimenomaan nuorten aikuisten ikäluokassa.
Nyttemmin tätä kehitystä on Anttilan mukaan vauhdittanut maatalouden vakava kriisi, joka ajaa tuottajia konkurssiin.
– Niilläkin perheillä, joissa lasten hoitaminen kotona on ollut luonteva valinta, ei ole enää varaa huolehtia perheestä vain maatilan tuotoilla. Naiset ovat tässä asemassa heikoimmilla, talousahdinko ajaa myös maalle juurtuneita naisia pois kotipitäjistään etsimään vaihtoehtoisia tulonlähteitä perheelle.
Anttila muistuttaa, että yksinjäämisen muotoja on maaseudulla muitakin. Myös vanhukset, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät jäävät maaseudulla todennäköisemmin ilman tarvitsemaansa apua.
– Maaseutujen tarve etsivään auttamistyöhön on ilmeinen, muutoin maaseutuja uhkaa syrjäytymiskierre.
Anttilan mielestä myös koulutukseen ja työelämään liittyviä sukupuoliroolidotuksia pitää purkaa, eikä maaseutujen yrityksillä ole varaa ohittaa rekrytoinneissaan alansa osaavia naisia.
– Ennen kaikkea maatilojen kriisiin on löydettävä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kestävä ratkaisu, jolla turvataan maatalous elinkeinona ja ruuantuotannon omavaraisuus sekä katkaistaan maaseutuja uhkaava näivettyminen, hän opastaa.