Vihollisen rakastaminen on vahvin vastalääke polarisaatioon, sanovat kirkkojen johtajat
Suomalaiset kirkkojen johtajat pitävät vihollisen rakastamista vahvimpana vastalääkkeenä yhteiskunnan kahtiajakautumiseen.
Kirkkojen johtajat kommentoivat kannanotossaan viime viikolla julkaistua kyselytutkimusta, jonka mukaan 70 prosenttia suomalaisista kokee vastakkainasettelun ja polarisaation olevan yhteiskunnassamme erittäin vakava tai vakava ongelma.
Yli 60 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä nykyistä enemmän polarisaation lieventämiseksi. Joka neljäs ajattelee kirkkojen voimistaneen kehitystä.
– Lähimmäisen – ja jopa vihollisen – rakastaminen on tässä ajassa äärimmäisen vallankumouksellista ja vaikeaa, mutta se on myös vahvin vastalääke polarisaatioon, kirkkojen johtajien kannanotossa sanotaan.
Kirkkojen johtajat korostavat haluavansa hillitä vastakkainasettelua yhteiskuntarauhan, luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen ylläpitämiseksi.
He yhtyvät kyselyssäkin esiin tulleeseen näkemykseen, että kirkkojen tärkeimpiä keinoja polarisaation hillitsemiseen ovat vähäosaisten tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, vastakkainasettelua vähentävä viestintä, eri taustoista tulevien kristittyjen yhteistyön edistäminen ja uskontodialogi.
Kirkkojohtajat korostavat kirkkojen jo tekevän paljon sitä. He painottavat, että kirkkojen työ paikkaa monia hyvinvointivaltion aukkoja. Kirkot myös hoitavat monia viranomaistehtäviä valtion kumppanina.
KirkkoJohtajien mukaan suomalainen yhteiskunta tarvitsee sellaista ääntä, joka ei lietso vihaa tai vastakkaisuutta vaan kunnioittaa ihmistä hänen mielipiteidensä takana.
– Me kirkonjohtajat myös rohkaisemme ihmisiä kohtaamaan toisiaan kunnioittavasti, ymmärtävästi ja ystävällisesti riippumatta heidän näkemyksistään. Näin jokainen voi arjessaan vähentää polarisaatiota, kohdata erilaisuutta, pitää huolta lähimmäisestä ja vähentää yksinäisyyttä.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia ja katolisen kirkon piispa Raimo Goyarrola.
Allekirjoittajina ovat myös Suomen Pelastusarmeija, Suomen Vapaakirkon, Missionskyrkan i Finlandin, Finlands svenska baptistsamfundin, Finlands svenska metodistkyrkanin, Suomen Metodistikirkon, Anglican Church in Finlandin, Suomen Adventtikirkon, Suomen Baptistikirkon ja Suomen Helluntaikirkon johtajat.
Listalta löytyvät myös International Evangelical Church in Finland, Finlands Svenska Pingst, Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto.