Ylioppilaslehti selvitti älykkäimmät poliitikot – kisan voittaja päättelee, että tylsällä asiakärjellä on yhä väliä

Eduskunta

Ylioppilaslehti pyysi kansanedustajia ja politiikan toimittajia nimeämään Suomen älykkäimmät poliitikot.

Ykkössijalle tuli vasemmistoliittoa johtava opetusministeri Li Andersson.

Äänestäjiä pyydettiin asettamaan fiksuusjärjestykseen viisi nykyisen eduskunnan kansanedustajaa. Ehdokas sai ykkössijasta kuusi pistettä, kakkossijasta neljä, kolmannesta kolme, neljännestä kaksi ja viidennestä yhden.

Andersson sai kaikkiaan 55 pistettä.

Vain yhdellä pisteellä Anderssonille hävisi puoluetoveri, kansanedustaja Anna Kontula.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen on kolmannella sijalla 36 pisteellä.

Neljännen sijan jakavat keskustakonkari Matti Vanhanen ja perussuomalaisten ex-puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho 32 pisteellä.

Ylioppilaslehti pyysi politiikan kommentaattoreita analysoimaan tuloksia.

Professori, mediatutkija Anu Koivunen katsoo kolmen kärjen kertovan siitä, että selkeää, ideologista argumentaatiota pidetään älykkäänä.

– Kärkikolmikko argumentoi usein vallitsevia linjauksia kyseenalaistavasti. Heillä on selkeä näkemys, ja he esiintyvät usein keskusteluissa, joissa talous- ja yhteiskuntapoliittiset konfliktit havainnollistuvat. Älykkyys on siis kriittisyyttä ja rohkeutta olla eri mieltä.

Koivunen lisää, että toisaalta Matti Vanhanen ja kyselyssä kuudentena tuleva ryhmänjohtaja Anders Adlercreutz (rkp) edustavat (liberaalia) keskustaa.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma puolestaan toteaa, että kärkikolmikon perusteella älykkyytenä ei pidetä ideologisten mieltymysten piilottamista asiantuntijatiedon taakse vaan päinvastoin ideologian esiintuomista ja sen perusteltua jäsentämistä.

Li Andersson itse yllättyi ykkössijastaan.

– Me ollaan puhuttu vasemmiston sisällä, mennäänkö tylsällä asiakärjellä koko ajan, pärjääkö sillä? Ehkä tämä kertoo siitä, että kyllä sillä on väliä edelleen. Niin sen pitää myös olla. Kaikkein tärkeintä on johdonmukaisuus, Andersson sanoo Ylioppilaslehdelle.

Kyselyyn kertyi 46 vastausta, eivätkä kansanedustajat voineet äänestää oman puolueensa poliitikkoa.