Yli-Viikarin mukaan virasta pidättämismenettely johtui julkisuuden paineista

VTV:n hyllytettyä pääjohtajaa epäillään muistion mukaan kolmesta rikoksesta, jotka hän kiistää.
VTV

VTV:n hyllytetyn pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin mukaan käynnissä oleva keskusrikospoliisin esitutkinta ja sen taustalla olevat rikosepäilyt eivät heikennä tai vaikuta hänen edellytyksiinsä toimia tarkastusviraston pääjohtajana.

Näin ollen virantoimituksesta pidättämiselle ei Yli-Viikarin mukaan ole eduskunnan virkamieslaissa säädettyjä perusteita. Hän myös kiistää vastineessaan syyllistyneensä tutkittaviin rikoksiin.

Yli-Viikarin mukaan häneen kohdistuvan virasta pidättämismenettelyn aloittaminen perustuu muihin seikkoihin kun esitutkintaan tai siinä tutkittavana oleviin epäiltyihin tekoihin.

–  Tosiasialliset syyt ja perusteet ovat julkisuudessa asian pitkään jatkunut käsittely, kansalaispalaute ja median paine, Yli-Viikari kirjoittaa vastineessaan.

–  Käsitykseni mukaan merkittävänä syynä menettelyn aloittamiselle on ollut se, että en ole luopunut eduskunnan virkamieslaissa virkamiehelle säädetystä oikeusturvasta ja pidättänyt itseäni epävirallisissa kuulemiskeskusteluissa saamastani painostuksesta huolimatta virantoimituksesta, Yli-Viikari jatkaa.

Yli-Viikari kiinnittää huomiota siihen, että eduskunnan suhtautuminen hänen tapaukseensa muuttui yllättäen maaliskuun lopulla. Yli-Viikari kummeksuu suhtautumisen muuttumista, koska hänen tietojensa mukaan keskusrikospoliisi ei ole maaliskuun alun jälkeen toimittanut eduskunnalle mitään uutta tietoa esitutkinnasta tai siinä tutkittavina olevista teoista.

–  Asian käsittely eduskunnassa muuttui kiireelliseksi 27.3. muiden kuin oikeudellisten tai viranomaisten toiminnan turvaamista koskevien seikkojen johdosta, sillä eduskunta oli saanut tiedon esitutkinnan aloittamisesta 8.3. ryhtymättä silloin toimenpiteisiin, Yli-Viikari kirjoittaa.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion koostaman aprillipäivälle päivätyn ”muistio ja päätösehdotus” -dokumentin mukaan Yli-Viikaria epäillään poliisin tutkinnassa kolmesta rikoksesta.

Epäillyt rikosnimikkeet on mustattu muistiosta kolmella rivillä, mutta Rauhion mukaan jokainen rikosepäily koskee rikoksia, joita voidaan pitää siinä määrin törkeinä, että ne ovat peruste virantoimituksesta pidättämiseen. Muistio antaa ymmärtää, että epäiltyjen rikosnimikkeiden rangaistusasteikko on enimmillään vankeutta.

–  Vähäiseksi katsottava rikos, jonka syytteen edellytyksiä tutkitaan, ei voi olla perusteena virantoimituksesta pidättämiselle. Mikäli epäillystä rikoksesta rangaistus olisi enimmillään sakkoa, olisi sitä vaikea käyttää virasta pidättämisen perusteena.

Rauhion muistiossa todetaan, että virasta pidättämisen perusteena ei ole julkisuuden paine.

–  Vaikka pääjohtaja Yli-Viikarin tapauksen herättämä julkinen keskustelu voi olla välillisesti vaikuttamassa hänen toimintaedellytyksiinsä, virantoimituksesta pidättämisen perusteena ovat epäillyt rikokset, eikä häneen julkisuudessa mahdollisesti kohdistettu, muista syistä johtuva paheksunta.

Mikäli keskusrikospoliisi päättäisi lopettaa esitutkinnan eikä asiassa nostettaisi syytettä, ottaa kansliatoimikunta virantoimituksesta pidättämisen viipymättä uudelleen käsittelyyn.