Yli 3 500 ukrainalaista aloittaa koulunkäynnin Suomessa tänä syksynä

Osa ukrainalaislapsista käy yhä omaa, Ukrainan valtion järjestämää etäkoulua. Heidän lukumääränsä ei ole tiedossa. Ilmeisesti ainakin osalla on taustalla toive siitä, että paluu Ukrainaan saattaa olla lähellä
Kotimaa

Suomessa aloittaa tänä syksynä koulunkäynnin yhteensä yli 3 500 ukrainalaista oppilasta kaikilla koulutusasteilla.

Asiasta kertoi Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona viitaten Opetushallituksen tietoihin.

Luvut tarkentuvat vielä koulun alettua. Keväällä opetukseen osallistui vain 2 000 ukrainalaista eri puolilla Suomea.

Valtaosa ukrainalaisista oppilaista aloittaa perusopetuksessa ja valmistavassa opetuksessa, osa lukioissa.

– Todellinen tilanne selviää koulujen alkaessa. Emme myöskään tiedä, kuinka paljon ukrainalaisia tulee vielä Suomeen ja kuinka paljon heitä jää, tähdensi OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Tähän mennessä noin 33 000 ukrainalaista on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta. Tarvetta koulutukselle tiedetään olevan paljon, koska arviolta kolmasosa eli yli 10 000 tulijoista on alaikäisiä.

Kouluissa ukrainalaisten suhteen toimitaan samoin kuin muidenkin ulkomaalaistaustaisten oppilaiden kanssa. Kunnissa on perustettu valmistavan opetuksen ryhmiä, joissa lapset oppivat suomea ja heille opetetaan suomalaisessa koulussa opiskelun taitoja.

Vuoden valmistelun jälkeen oppilaat siirtyvät tavallisiin yleisluokkiin.

OAJ:n erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko kertoi STT:lle keskiviikkona, että tarvetta olisi vielä valmistavan opetuksen ryhmille sekä uusille ulkomaalaistaustaisia oppilaita valmistaville opettajille ja niin kutsutuille suomi toisena kielenä -opettajille. Näiden tarve oli muutenkin jo kasvanut Suomessa ulkomaalaistaustaisten määrän lisääntymisen myötä, Alanko kertoi.

– Lisäksi toivomme, että myös yleisopetuksen ryhmiin saataisiin tueksi Suomi toisena kielenä -opettaja tukemaan oppilaan kielen kehitystä. Tätä on tarjolla joissain kunnissa, mutta sitä pitäisi voida tarjota laajemmin ja tätä pitäisi kehittää ja vahvistaa, hän lisäsi.

Ukrainalaiset oppilaat jakaantuvat epätasaisesti siten, että joissain kunnissa heitä on enemmän ja toisissa ei lainkaan. Niissä kunnissa, joissa heitä on enemmän, tarvittaisiin myös lisää tiloja, Alanko sanoi.

– Tilat ovat vielä aika niukoilla. Kouluissa on jopa raivattu varastoja käyttöön, hän kertoi.

Osa ukrainalaislapsista käy omaa, Ukrainan valtion järjestämää etäkoulua. Heidän lukumääränsä ei ole tiedossa. Ilmeisesti ainakin osalla on taustalla toive siitä, että paluu Ukrainaan saattaa olla lähellä.

– Tämä etäkoulu on ollut väliaikainen ratkaisu, mutta se ei voi olla pitkäaikainen ratkaisu. Ei voi olla sellaista tilannetta, jossa on kaksi eri opetusjärjestelmää. Etäkoulua on toistaiseksi katsottu sormien välistä, mutta jos tilanne jatkuu, niin lapset täytyy saada suomalaisen koulujärjestelmän piiriin, Alanko sanoi.

Lasten siirtymistä suomalaiseen opetukseen voisi Alangon mukaan helpottaa esimerkiksi käyttämällä ukrainalaisia huoltajia ja opettajia.

– Ukrainasta on tullut myös opettajia, ja heitä voitaisiin käyttää apuna. Tiedämme, että opettajia on tullut jonkin verran. Heidän hyödyntämisensä kouluun paluussa voisi olla paikallaan. Toki tässä pitää ottaa monia asioita huomioon, Alanko mietti.