Yksi olennainen heitto voi pelastaa tilanteen, jos työhaastattelussa kysytään kielletyistä teemoista
Työhaastattelu on työnhakijalle aina jännittävä tilanne. Jännityksen keskellä on kuitenkin syytä muistaa, ettei kaikenlaisiin kysymyksiin tarvitse vastata.
Suomen laki kieltää työnantajalta varsin tiukasti useita teemoja työhaastattelutilanteissa, kertoo työpaikkoja välittävä Oikotie tiedotteessaan.
Oikotien mukaan työnhakijalta ei lähtökohtaisesti saa kysyä aiheista, jotka eivät ole oleellisissa työtehtävän suorittamisen tai työsuhteen kannalta.
Lailla kiellettyjä ovat muun muassa kysymykset uskonnosta, terveydestä, perhesuhteista, armeijan suorittamisesta, poliittisista mielipiteistä, ammattiliittoon kuulumisesta ja päihteiden käytöstä.
Poikkeuksen kiellettyihin kysymyksiin tekevät ammattipolitiikkaan liittyvät työt, sotilasarvoa edellyttävät työt ja uskonnollisten yhteisöjen työsuhteet. Tarkemmin kiellettyihin kysymyksiin ja niihin liittyviin poikkeuksiin voi tutustua jutun loppupuolella.
Harva tietää sitä, että työnhakijan googlettaminenkin on kiellettyä, ellei hakija ole antanut siihen lupaa. Googlettamista on kuitenkin vaikea valvoa.
Oikotie Työpaikkojen johtaja Päivi Salminen-Kultanen sanoo tiedotteessa, että lailla kielletyillä kysymyksillä halutaan estää syrjintää.
Erityisesti naisten kannattaa Salminen-Kultasen mukaan muistaa, että perhesuhteisiin tai perhesuunnitteluun liittyviin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Kiellettyjä kysymyksiä ovat utelut raskaudesta, lasten lukumäärästä tai hoidon järjestämisestä.
Kiellettyjen kysymysten raja-aita voi kuitenkin olla usein epäselvä. Salminen-Kultasen mukaan sellaisen tunnistaa usein siitä, että kysymys tuntuu liian henkilökohtaiselta.
– Jos tuntuu, että työhaastattelussa kysyttiin sopimattomia kysymyksiä, voi ottaa yhteyttä esimerkiksi työsuojeluviranomaisiin tai ammattiliittoon, hän vinkkaa.
Jos työnhakija kokee tulleensa syrjityksi haastattelussa, hän voi tehdä työsyrjintäilmoituksen. Työnantaja voi saada vakavissa työsyrjintätapauksissa enimmillään sakkoja.
Haastattelutilanteessa työnhakija voi kysyä haastattelijalta, miksi hän pitää kyseistä tietoa tärkeänä työtehtävän kannalta.
Niin kannattaa Salminen-Kultasen mukaan kysyä aina, jos eteen tulee kiusallinen kysymys.
– Jos rekrytoija ei pysty perustelemaan kysymyksen relevanssia, hänelle voi muistuttaa, että kysymys ei liity työtehtävään eikä ole olennainen pätevyyden ja sopivuuden selvittämiseksi.
Oikotien tiedotteen mukaan työhaastattelussa ei saa kysyä ikää, ammattiliittoon kuulumista, etnistä taustaa tai alkuperää, vammaisuutta tai seksuaalista suuntautumista.
Kiellettyjen listalle menevät aina myös parisuhteeseen, siviilisäätyyn, raskauteen, asumisjärjestelyihin, vanhempiin, lapsiin, lastenhoidon järjestämiseen ja muihin perheasioihin liittyvät kysymykset.
Armeijasta ei saa myöskään kysyä, jos työnhakijalta ei erikseen edellytetä tiettyä sotilasarvoa.
Sairaudet ovat myös kiellettyjä kysymyksiä. Terveydellisistä esteistä on kuitenkin soveliasta kysyä, jos ne saattavat haitata työtehtävästä suoriutumista.
Politiikasta tai poliittisesta taustasta ei saa kysyä työhaastattelussa. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa työtä haetaan poliittisesta puolueesta, puoluetoimistosta tai muusta poliittiseen toimintaan liittyvästä organisaatiosta. Näissä tehtävissä poliittinen vakaumus on olennainen asia työssä toimimisessa.
Uskonnosta tai vakaumuksesta ei niin ikään voi kysyä työnhakijalta. Tiettyihin seurakunnan tai uskonnollisten yhteisöjen tehtäviin hakiessa työnantaja voi kuitenkin kysyä uskonnollisesta vakaumuksesta. Tämä poikkeus perustuu ajatukseen siitä, että uskonnollinen yhteisö tai järjestö on oikeutettu vaatimaan, että sen työntekijät jakavat yhteisön arvot ja uskomukset.
Sekä poliittisiin että uskonnollisiin tehtäviin hakiessa työnantaja ei kuitenkaan voi syrjiä hakijaa poliittisen tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella.