Yhä useampi julkinen rakennus tehdään puusta – viiden vuoden päästä jo lähes puolet, jos valtion tavoite pitää
Valtio on asettanut kansalliset tavoitteet puurakentamiselle. Jos tavoitteet toteutuvat, viiden vuoden päästä uusista julkisista rakennuksista 45 prosenttia on puurunkoisia.
Jo kahden vuoden päästä tavoiteltu osuus on 31 prosenttia. Viime vuonna puurakentamisen osuus oli noin 15 prosenttia julkisesta uudisrakentamisesta.
– Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta silti täysin mahdolliset ja realistiset, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiistaina ympäristöministeriön tiedotustilaisuudessa, jossa tavoitteet julkaistiin.
Ympäristöministeriön johtama, valtioneuvoston yhteinen Puurakentamisen ohjelma laati tavoitteet yhdessä sidosryhmien kanssa.
Puurakentamisen lisäämisellä pyritään osaltaan vähentämään ilmastopäästöjä.
– Puurakentaminen on tärkeä osa vähähiilistä rakentamista, sillä puu sitoo hiilidioksidia rakennuskantaan pitkäksi aikaa, ministeri sanoi.
Lisäksi sillä pyritään tukemaan kotimaan taloutta ja paikallista elinkeinoa.
Tällä hetkellä julkinen rakennuttaja vastaa hieman alle viidenneksestä kaikesta uudisrakentamisesta. Tavoitteena on, että julkiset rakennuttajat näyttävät suuntaa koko rakennusalalle.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana, osoittaa puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa sekä kirittää osaamista ja koko arvoketjun kehitystä.
Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heinon mukaan opetusrakennuksissa on ollut selkeä trendi puun käytössä.
Puurakenteisia opetusrakennuksia tavoitellaankin olevan jopa 65 prosenttia julkisista uudisrakennuksista viiden vuoden päästä. Opetusrakennuksiin luokitellaan päiväkodit ja koulut.
Sen sijaan puurakenteisten kerrostalojen osuus on yhä hyvin pieni.
2000-luvulla on tehty reilut sata yli kaksikerroksista puukerrostaloa. Julkista asuntorakentamista on tarkoitus vauhdittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) myöntämällä korotetulla käynnistysavustuksella.
Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on myös edistää ja kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisen puurakentamisen osaamista ja teollisen valmistuksen yritystoimintaa Suomessa, jotta vientitoiminta kasvaa.
– Tällä hetkellä hyvänä vientituotteena ovat teolliset hirsitalot, joissa meillä on ihan huippuosaamista. Näkisin, että lähialueilla ja miksei Aasiassakin olisi iso markkina meidän puuratkaisuillemme, kun ensin harjoitellaan niiden tekemistä hyvin täällä kotimaassa, Heino sanoi tiedotustilaisuudessa.
Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matti Valonen sanoi STT:lle, että menestystarinoita löytyy kotimaasta jo nyt, mutta pidemmälle jalostettujen puutuotteiden pääsy markkinoille on hyvin haastavaa.
Entä voisiko lisääntyneellä puurakentamisella paikata graafisten papereiden vähentynyttä kysyntää?
Valosen mukaan viennin arvon kannalta olisi tietysti merkittävää, jos puutuotteiden vientiä saataisiin lisättyä, mutta metsänomistajan tulojen kannalta ei voida ajatella, että puutuotteet korvaisivat paperia.
– Metsänomistajalle on oleellista tulojen kannalta, että sekä puusta saatavalle kuidulle että itse tukille on riittävä kysyntä. Silloin ala voi hyvin, Valonen sanoi.