Vuorovaikutus korostuu maahanmuuttajan kielen opiskelussa

Maahanmuuttajien suomen kielen opetus vaihtelee, sillä osa vastaanottokeskuksista noudattaa Maahanmuuttoviraston opetusohjelmaa hyvin tarkkaan ja osa taas vapaammin.

Näin sanoo Maarit From, joka opettaa suomea Evitskogin vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella.

Hän itse korostaa sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyttä perinteisen kielenopetuksen rinnalla.

– Tunneillani vitsaillaan ja nauretaan paljon, From kuvailee.

From kuitenkin arvioi, ettei opetustavalla näytä olevan suurta merkitystä kielitaidon karttumisen kannalta.

Evitskogissa tarjotaan kielenopetusta joka päivä.

Yhdessä ryhmässä opetetaan heitä, jotka tarvitsevat apua lukemis- ja kirjoittamistaidossa, yksi ryhmä on englannin kielen taitoisille ja yksi heille, jotka eivät osaa englantia.

From opettaa heitä, jotka osaavat englantia. Tuntien aikana hän puhuu suomea ja täydentää sitä englannilla.

– Vastaanottokeskusten asukkaiden taidoissa on suuria eroja. Akateemisesti koulutetut turhautuvat helposti, jos tuntien sisältö on liian helppoa, ja sitten on niitä, jotka tuskin osaavat lukea ja kirjoittaa.

Majid Alshujiri ja Mohammed Al-Mulla ovat kotoisin Irakista. He ovat olleet Suomessa noin vuoden ja saaneet oleskeluluvat, asumukset ja opiskelupaikat.

– Suomen puhuminen ja ymmärtäminen ei ole vaikeaa, mutta kielioppi ja sijamuodot ovat ongelmallisia, Alshujiri sanoo.

Hän kertoo oppineensa suurimman osan kielestä oppitunneilla, mutta käyttää apunaan myös Googlen kääntäjää, mikäli ei tiedä, mitä joku sana tai ilmaus tarkoittaa tai miten se äännetään.

Myös Youtuben videot auttavat lausumisen kanssa ja laajentavat sanavarastoa.

Al-Mullan näkee asian eri tavalla.

Hän on arabian kielen opettaja eikä hänellä ole vaikeuksia oppia uutta kieltä. Hänen mielestään tärkeintä on oppia kielioppi.

– Googlen kääntäjä ei ole luotettava, sillä vastaukset voivat olla mitä tahansa, hän sanoo.

Vahvistaakseen kielitaitoaan hän katsoo mieluummin tv-uutisia ja Ylen kanavia.

Irakilainen Majid Alshujiri haluaisi käyttää enemmän suomea vapaa-ajallaan, mutta suomalaiset vaihtavat kielen nopeasti englantiin.

– Vanhemmat ihmiset eivät puhu englantia niin hyvin, joten he puhuvat suomea minun kanssani, hän sanoo.

Hän käyttää suomen kieltä käydessään Helsingissä tai Kirkkonummen keskustassa.

– Olisi hyvä, jos olisi joku, jonka kanssa puhua suomea. Se on tärkeä osa oppimista. Jos täällä ei olisi ollut opetusta, olisin opetellut itse netistä, Alshujiri kertoo.

– Ei ole kyse siitä, haluaako oppia vai ei, vaan kieltä täytyy opetella, jotta voi sopeutua.