Vuokraviljelijän kiikarissa oma pelto
Peltokauppoja tehdään Suomessa paljon vähemmän kuin metsätilakauppoja. Peltojen ostaminen on kuitenkin vilkastunut tänä vuonna.
Syyskuun alkuun mennessä tehtiin koko maassa runsaat 500 kauppaa, joissa omistajaa vaihtoi yli kaksi hehtaaria pelkkää peltoa. Määrä on kymmeneksen suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala Pellervon taloustutkimuksesta sanoo, että peltomaan hinta on Etelä- ja Länsi-Suomessa selvästi korkeampi kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
– Tässä vaikuttaa se, että aktiiviviljelijöiden osuus on vähentynyt maan itä- ja pohjoisosissa.
Myyntiin tulevat pellot keräävät Kujalan mukaan kiinnostusta osin siitä syystä, että Suomen pelloista yli kolmasosa on vuokraviljelyssä. Jos ja kun tulee mahdollisuus ostaa peltoa etenkin lähistöltä, siihen tartutaan.
– Peltoviljelyssä on meillä nyt selvä kiinnostus valkuaiskasveihin, joiden viljely onnistuu Etelä-Suomessa. Esimerkiksi herneestä saatiin tänä vuonna tilastohistorian suurin sato. Tämäkin kohdentaa peltokauppaa maan eteläosiin.
Myös läntinen Suomi on peltokaupassa vireä. Eniten peltoja myydään Etelä-Pohjanmaalla. Seuraavana tulee Pohjois-Pohjanmaa ja kolmantena Varsinais-Suomi. Vähiten peltokauppoja tehdään Kainuussa.
Johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta sanoo, että myös viljelytekniikan kehitys näkyy siinä, mikä pellon ostajia kiinnostaa.
– Haluttuja ovat nykykoneiden aikana pellot, joilla joutuu kääntymään mahdollisimman vähän. Siksi ajosuuntaan pitkä pelto on suotuisa, koukeroiset metsänreunat puolestaan miinusta.
Tärkeitä ovat tietenkin myös pellon koko ja mahdollisimman läheinen sijainti. Ärölän mukaan merkitystä on nykyisin lisäksi sillä, soveltuuko pelto erikoiskasvien viljelyyn.
Entä peltokauppojen hintakehitys?
– Ajanjaksolla vuodesta 2010 eteenpäin lähdettiin peltohehtaarin mediaanihinnassa noin 8 000 eurosta. Se näyttää vakiintuneen viime vuosikymmenen puolivälin vaiheilla noin 8 600 euroon hehtaarilta.