Von der Leyen selvisi äänestyksestä, mutta edessä voi olla tuulisia aikoja

EU-komissio ja sen puheenjohtaja Ursula von der Leyen selvisivät odotetusti komission luottamusta koskeneessa äänestyksessä torstaina Euroopan parlamentissa.

360 parlamentin jäsentä äänesti von der Leyenille annettua epäluottamuslausetta vastaan ja 175 tuki sitä. 18 äänesti tyhjää.

Taustalla oli oikeistolaisen romanialaismeppi Gheorghe Piperean ajama epäluottamuslause, joka koski muun muassa von der Leyenin koronarokotteisiin liittyvien tekstiviestien salaamista.

Euroopan unionin tuomioistuin katsoi toukokuussa komission rikkoneen läpinäkyvyyssäädöksiä, kun se ei luovuttanut medialle tekstiviestejä, joita puheenjohtaja von der Leyen oli vaihtanut koronarokotteita tuottaneen Pfizer-lääkeyhtiön johtajan kanssa.

Lisäksi epäluottamuslauseessa väitettiin, että komissio olisi vaikuttanut Romanian ja Saksan vaaleihin, ja kritisoitiin EU:n luoman 150 miljardin euron puolustuslainavälineen poliittista prosessia. Vaalivaikuttamisesta ei ole todisteita.

Suomalaisista mepeistä ainoana epäluottamuksen puolesta äänesti perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen. Hän kertoi etukäteen syiksi laajemman tyytymättömyyden komissioon muun muassa muuttoliikkeen rajoittamisen epäonnistumisessa.

Vastaan äänesti valtaosa muista mepeistä: kokoomuksen Mika Aaltola, Pekka Toveri ja Aura Salla, keskustan Elsi Katainen ja Katri Kulmuni, demareiden Maria Guzenina ja Eero Heinäluoma sekä vihreiden Ville Niinistö.

Tyhjiä ääniä suomalaiset mepit eivät antaneet. Sen sijaan vasemmisto oli poissa äänestyksestä.

Vasemmiston meppi Jussi Saramo kertoi STT:lle keskiviikkona, että vasemmisto ei alun perinkään tukenut von der Leyenin ja liian oikeistolaisena pitämänsä komission valintaa.

Saramon mukaan laitaoikeiston aloitteessa oli kuitenkin mukana sellaisia elementtejä, ettei ryhmä voinut sitä tukea. Näihin kuuluivat muun muassa salaliittoteoriat vaalivaikuttamisesta.

Viimeksi komission epäluottamuksesta on äänestetty yli kymmenen vuotta sitten vuonna 2014. Epäluottamuslauseen hyväksyminen olisi edellyttänyt kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja enemmistöä parlamentin kaikista jäsenistä.

Äänestyksestä selviäminen ei kuitenkaan tarkoita von der Leyenin ongelmien loppumista. Vaikka von der Leyeniin kohdistuva äänestys oli pääasiassa laitaoikeiston kannattama, on puheenjohtajaan kohdistunut kasvavaa kritiikkiä.

Parlamentin sosialistit ja demokraatit, vihreät, liberaali Renew-ryhmä ja vasemmisto ovat vaatineet komissiolta muutosta.

Ryhmät syyttävät komission ja parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n, myötäilleen liikaa laitaoikeiston kantoja esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvissä kysymyksissä. Osa kritiikistä kohdistuu EPP:n puheenjohtaja Manfred Weberiin.

Esimerkiksi demarien ryhmän saksalainen meppi Katarina Barley varoitti, että äänestys oli ”von der Leyenin viimeinen mahdollisuus”.

Myös demareiden Eero Heinäluoma sanoi, että hänen ryhmänsä on nyt lähettänyt komissiolle painavan viestin, että suunnan täytyy muuttua.

– Unionin politiikkaa tuntuu ohjaavan nyt kunnianhimon ja kehittämisen sijaan sääntelynpurku ja laitaoikeistovoimille kumartelu, Heinäluoma sanoi sosiaalisessa mediassa.