"Voimakkaampaan influenssaepidemiaan on mahdollisuus" – influenssakauden ärhäkkyyden arviointi on kuitenkin koronaviruksen vuoksi hankalaa
Tulevan influenssakauden ärhäkkyyttä on tällä hetkellä hankala arvioida. Näin toteavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.
– Kukaan ei voi vielä varmaksi sanoa, minkälainen influenssatilanne talvikaudella on, Järvinen sanoo.
Tulevan influenssatilanteen arviointia vaikeuttavat etenkin kaksi seikkaa. Ensimmäinen on Järvisen mukaan se, ettei influenssa ole kolmeen talvikauteen kiertänyt väestössä, jolla ei siten ole sairastamisen kautta tautia vastaan saatua suojaa.
– Tästä syystä voimakkaampaan influenssaepidemiaan tulevalla kaudella on mahdollisuus, hän jatkaa.
Toisen merkittävän epävarmuustekijän kuvaan tuo koronavirus.
– Jos korona kiertää väestössä voimakkaasti, on esitetty, ettei influenssalle jää tilaa. Nämä ovat kuitenkin kysymyksiä, joihin meillä ei vielä ole vastausta, THL:n Nohynek sanoo.
Kausi-influenssaepidemia ajoittuu Suomessa yleensä lokakuun ja huhtikuun väliseen aikaan, ja tartuntahuippu saavutetaan yleensä helmi-maaliskuussa. Koronavirus on kuitenkin muuttanut tilannetta myös tältä osin, sillä mennyt kausi on ollut niin erilainen kuin sitä aiemmat.
– Viime kaudella huippu oli huhtikuussa ja yksittäisiä influenssatartuntoja havaittiin ympäri vuoden, Nohynek kertoo.
THL:n ajantasaisen influenssakatsauksen mukaan tartuntatautirekisteriin on raportoitu joka viikko jonkin verran influenssalöydöksiä, mitä ei yleensä tapahdu influenssakausien välisenä aikana. Rekisteriin ilmoitetut löydökset ovat kuitenkin vain pieni osa influenssaan sairastuneista.
Nohynekin mukaan isoimmat paukut influenssarokotteiden antamiselle laitetaan marraskuulle, mutta kunnat voivat aloittaa rokotukset jo lokakuun lopulla. Rokotteita on Nohynekin mukaan tilattu noin kaksi miljoonaa, joista reilut 1,8 miljoonaa on pistettäviä ja loput nenäsumutteita.
Koronatilanne näyttää tällä hetkellä rauhalliselta.
– Tilanne näyttää siltä kuin on odotettukin. Tapausmäärät ovat lievässä kasvussa. Sairaalaan joutuneet tulevat yleensä koronan kanssa, eivät sen takia, Husin ylilääkäri Järvinen sanoo Helsingin ja Uudenmaan tilanteesta.
Rokotekattavuus on alueella Järvisen mukaan kaikissa ikäluokissa ”sangen hyvä”, ja vaikeaa tautimuotoa näkyy hyvin vähän.
THL:n Nohynekin mukaan koronarokotteiden neljänsien, niin sanottujen tehosterokotteiden kattavuus on Suomessa tällä hetkellä pitkälti riippuvainen iästä. Mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse, sitä korkeampi rokotekattavuus on.
60–64-vuotiailla neljännen rokotteen on ottanut noin 30 prosenttia, kun taas yli 80-vuotiaista rokote on jo yli 70 prosentilla.
Alle 60-vuotiaille, riskiryhmiin kuulumattomille uutta tehosterokotetta ei ole vielä suositeltu. Toistaiseksi tähän ei ole Nohynekin mukaan tulossa muutosta.
– Tällä hetkellä omikronin BA.4- ja BA.5-varianttien ollessa valtavirus kolmen rokoteannoksen antama suoja on hyvä. Tartuntoja tulee olemaan, mutta vakavaa tautia vastaan kolme rokotusta suojaa hyvin.
Toistaiseksi ei siis ole suunnitelmissa, että tehosterokotteita alettaisiin tarjota myös muille kuin iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville.
– Jos viruksessa tapahtuu oleellisia muutoksia, tätä on tietenkin tarkasteltava uusin silmin, Nohynek sanoo.