"Vitun apina kuuluu tiettyjen vanginvartijoiden sanavarastoon" – vangit kertovat STT:lle provosoinnista ja rasismista vankiloissa

Tuomiotaan suorittavat ja hiljattain vapautuneet vangit kertovat vankiloiden huonontuneesta ilmapiiristä ja henkilökunnan epäasiallisesta käytöksestä. STT:n haastattelemien vankien mukaan vankilahenkilökunnan käytös tulee ilmi muun muassa tahallisena provosointina.

Vangit kertovat tahallisesta tarpeiden sivuuttamisesta, vapauksien mielivaltaisesta epäämisestä, huutamisesta ja vihamielisestä kielenkäytöstä. Osan mukaan tietyt vartijat pyrkivät näin saamaan vangit käyttäytymään tavalla, joka mahdollistaa oikeuksien rajoittamisen tai eristysselliin määräämisen.

Vankien oikeuksia ajavan Rikoksettoman elämän tukisäätiön (Rets) asiamiestoimintaan tulee varsin paljon yhteydenottoja vangeilta erilaisista ongelmatilanteista vankeuden aikana ja sen jälkeen. Suurimmassa osassa asioita saadaan selvitettyä ja hyvin eteenpäin, sanoo asiamies Marjatta Kaurala.

Kauralan mukaan Retsille on saapunut viime aikoina aiempaa enemmän vankien yhteydenottoja tapauksista, joissa he kertovat, että heitä olisi tavalla tai toisella provosoitu vankilassa.

– Tällaisia yhteydenottoja on tullut jonkin verran, Kaurala sanoo.

Kaurala pitää valitettavana, jos tällaista tapahtuu, sillä vangeilla on usein jo valmiiksi huonoja kokemuksia asioinnista viranomaisten kanssa. Vangit voivat esimerkiksi syrjäytyä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluista vankilasta vapautumisen jälkeen.

Huono kohtelu voi Kauralan mukaan aiheuttaa ja lisätä viranomaisvastaisuutta yleisemminkin. Se ei ainakaan edistä motivaatiota rikoksettomaan elämään, hän sanoo.

Rikosseuraamuslaitos (Rise) ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista käytöstä vankeja kohtaan, sanoo operatiivisen johtamisen yksikön päällikkö Pekka Keskinen.

– Meidän työhön ei kuulu millään tavalla provosointi. Se ei ole millään tavalla hyväksyttävää.

STT on haastatellut yhteensä yhtätoista vankia kuudesta eri eteläisen Suomen vankilasta. Osa on kevään tai alkukesän aikana vapautunut tuomioltaan, ja monella on taustallaan useampi eri sijoituspaikka. Haastateltavien joukossa on niin suomalaistaustaisia kuin eri etnisiin vähemmistöihin kuuluvia vankeja.

Vankien kertomuksia yhdistää se, että he puhuvat myös hyvistä ja oikeudenmukaisista vartijoista ja rikosseuraamusesimiehistä. Yksi vanki kehuu erityisesti erästä Helsingin vankilan rikosseuraamusesimiestä. Miehen mukaan tämä puhuu vangeille ystävällisesti ja näkee vaivaa, että näiden oikeudet toteutuvat.

Useita vankiloita kiertäneet vangit nostavat esille, että Turun vankila erottuu muista vankien hyvällä kohtelulla. Siellä kohdellaan ihmisiä ihmisinä, sanoo Turussa hiljattain istunut vanki.

Risen Keskinen sanoo, että vangeille tehtävien kyselyiden perusteella vankiloiden ilmapiiri ei ole huonontunut. Viimeisin kysely on vuodelta 2022. Yhdestä viiteen ulottuvalla asteikolla vankien ilmapiirille antama keskimääräinen arvosana on hänen mukaansa noin 3,5. Ulkomaalaistaustaisten vankien kohdalla keskiarvo oli vuonna 2022 noin 3,3.

– Tämän perusteella pitäisin epätodennäköisenä, että laajaa etniseen taustaan tai kansalaisuuteen liittyvää syrjintää esiintyisi.

Vangit kertovat, että rasismi ilmenee muun muassa suorana nimittelynä. Yksi STT:lle puhunut vanki teki alkuvuodesta oikeusasiamiehelle kantelun rasistista kieltä käyttäneestä Mikkelin vankilan vartijasta. Oikeusasiamiehen antaman ratkaisun mukaan vankila oli ryhtynyt selvittämään asiaa.

Vankilan johtaja kertoi vastauksessaan, että oli etsinyt kannellutta vankia selvittääkseen asiaa, mutta oli vieraillut tämän osastolla aina kun tämä oli jossain muualla.

Vangin mukaan rasismia esiintyi kaikissa hänen kiertämissään vankiloissa. Hän sanoo esimerkiksi todistaneensa tilannetta, jossa vartija kutsui tummaihoista vankia ”vitun apinaksi”. Toinen, eri vankilassa istuva vanki sanoo, että vitun apina ja n-sana kuuluvat tiettyjen vartijoiden sanavarastoon heidän puhutellessaan tummaihoisia vankeja.

Risen Keskinen uskoo, että rasistinen ja epäasiallinen kielenkäyttö ovat yksittäistapauksia. Hän lisää, että siitä huolimatta käytös on väärin.

– Tuollainen ei missään tapauksessa ole hyväksyttävää. Meidän arvoihimme ei kuulu käyttää tuollaista kieltä. Se on ihan selvä.

Vankien mukaan ulkomaalaistaustaisille vangeille ei anneta työtoimintoihin samoja mahdollisuuksia kuin suomalaistaustaisille vangeille. Yhden mukaan työtoimintaa oli hänen osastollaan tarjottu ainoastaan kantasuomalaisille vangeille.

Kolme vankia on kertonut, että jos etniseen vähemmistöön kuuluva vanki jonottaa putsarinpaikkaa, vankila antaa sen mieluummin vasta osastolle saapuneelle kantasuomalaiselle. Putsarina vanki vastaa korvausta vastaan osaston siivouksesta sekä saa olla pois sellistään kauemmin. Romanitaustainen vanki kertoo tehneensä putsarinhommia ilman korvausta, koska muuten hänelle ei olisi paikkaa myönnetty.

Islaminuskoa harjoittavat vangit kertovat, että osassa vankiloita Ramadanin viettäminen on mahdollistettu. Kahdesta eri vankilasta kerrotaan kuitenkin, että muslimien rukoiluhetkiä ei mahdollisteta samalla tavalla kuin kristittyjen ja että yhteistä rukoilua on hankaloitettu tai se on yllättäen kokonaan kielletty.

Vankien mukaan muuta kuin suomea puhuviin vankeihin saatetaan suhtautua ylimalkaisesti, jopa vihamielisesti.

Yksi vangeista kertoo todistaneensa tilannetta, jossa vartija puhui suomea taitamattomalle vangille suomea. Vanki sanoi vartijalle kahdesti, että tämän pitäisi puhua englantia ja toisen kerran jälkeen vartija tönäisi tätä selästä, mies sanoo.

Kolme haastatteluhetkellä eri vankiloissa istunutta vankia kertoo, että suomea taitamattomat vangit ovat pitkälti riippuvaisia muiden vankien avusta ja neuvoista. Vangit kertovat joutuvansa neuvomaan englannilla tai muilla vierailla kielellä asioivia vankeja ihan käytännön asioissa.

Retsin asiamiestoimintaan otetaan yhteyttä vankien kielioikeuksiin liittyvistä ongelmista lähinnä tilanteissa, joissa vanki ei pysty asioimaan edes englannilla.

– Tällöin vangit ovat monessa asiassa vankitovereidensa avun varassa. Toki Rise käyttää tulkkauspalveluita, mutta ei ilmeisestikään riittävästi, Kaurala sanoo.

Hän pitää ihmeellisenä, jos vankiloissa ei ole mahdollista asioida englanniksi.

– Kyllähän kaikki osaavat englantia ainakin jonkin verran. Mutta onko siinä sitten haluttomuutta käyttää sitä?

Risen Keskisen mukaan englanniksi asioiminen on vankiloissa arkipäivää ja muita vieraita kieliä käyttävien kanssa käytetään tulkkeja suhteellisen paljon.