Viisumisääntelyä ei ole suunniteltu hyökkäyssotaa käyvää naapuria vastaan, mikä selittää poukkoilua venäläisten turistien viisumien kanssa – professorin mukaan suhteiden muihin rajanaapureihin voi katsoa vaarantuvan
Poliittinen paine rajoittaa venäläisten turistien viisumeita on ollut kova. Venäjän liikekannallepano sekä viime viikon muut tapahtumat ja kovat puheet ovat muuttaneet tilannetta yhä vakavammaksi.
Suomen kansainväliset suhteet vaarantuvat, jos Suomea käytettäisiin läpikulkumaana Schengen-alueelle Baltian ja Puolan Suomea kovempien turismirajoitusten aikana.
Näin ulkoministeriön oikeuspäällikkö Kaija Suvanto summaa STT:lle arvion polusta, joka näyttäisi nyt johtavan venäläisturismin nykyistä jyrkempään rajoittamiseen Suomessa. Arvion teki viime viikolla tp-utva, joka koostuu presidentistä ja hallituksen avainministerien ulko- ja turvallisuuspoliittisesta valiokunnasta.
Schengen-säännöstössä on viittaus, jonka mukaan ulkomaalaisen maahantulo voidaan kieltää sillä perusteella, että hän vaarantaa kohdemaan kansainvälisiä suhteita.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on kertonut, että päätöksen nojalla viranomaiset voisivat estää kokonaan Suomeen turistiviisumilla pyrkivien venäläismatkailijoiden liikkumisen rajan yli. Myös olemassa olevien viisumien suhteen harkinta tehdään uudelleen.
Toistaiseksi julki ei ole tullut lainkaan kirjallista aineistoa siitä, miten poliittinen johto perustelee aikeitaan laajentaa venäläisten turistien viisumien yhä jyrkempää rajoittamista. Tp-utvan kokousten asiakirja-aineisto on julkisuuslain perusteella salassa pidettävää, mutta aikanaan asiasta syntyvä periaatepäätös perusteluineen on julkinen.
Hallituksen periaatepäätöstä odotetaan piakkoin, mahdollisesti jo torstaina.
Ulko- ja sisäministeriöissä ryhdyttiin kuumeisesti etsimään nopeaa ratkaisua turismin rajoittamiseen sen jälkeen, kun Venäjä viime viikon keskiviikkona ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta. Myös hallitus ilmoitti odottavansa ripeästi keinoja tiukentaa Suomeen pääsyä.
Hallitus rajoitti venäläisille myönnettävien viisumien määrää tuntuvasti syyskuun alusta alkaen, mutta ei ole kieltänyt venäläisturisteilta viisumeita kokonaan.
Ennen viime keskiviikkoa hallitus korosti, että se on omilla toimillaan tehnyt viisumiasiassa sen, minkä voi nykylainsäädännön puitteissa tehdä.
Kesällä hallitus linjasi, että ulkoministeriö käynnistää selvityksen kansallisesta pakotelainsäädännöstä. Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi aiemmin, että turismin rajoittamista kansallisella pakotelainsäädännöllä voisi selvittää. Ulkoministeriön virkamiehet eivät kuitenkaan ole pitäneet sitä riittävän nopeana ratkaisuna tähän hetkeen. Pöystikin totesi myös myöhemmin, että pakotelainsäädäntö ”voi olla tähän akuuttiin hetkeen liian hidas tie”.
Ulkoministeriön Suvanto sanoo, että myöskään Baltian maat ja Puola eivät ole toimineet rajoituksissaan kansallisen pakotelainsäädännön nojalla. Pakotelainsäädäntö edellyttäisi hänen mukaansa tarkkaa kohdentamista, eli pakotteita ei voi kohdentaa summittaisesti suoraan laajaan joukkoon tietyn maan kansalaisia.
Baltian maat ja Puola ovat nojanneet toimissaan kansalliseen rajaturvallisuuslakiinsa.
Suomessa tämä vaihtoehto poistui paletista, kun viranomaiset eivät arvioineet kaikkien venäläisturistien muodostavan kategorisesti turvallisuusuhkaa. Poliitikot eivät voineet vedota päätöksessään kansalliseen turvallisuuteen.
Keskeinen ongelma poliittisen tahdon tiellä on ollut koko ajan se, että Schengen-säännösten perusteella jokaisen turistin hakemus täytyy käsitellä yksilöllisesti. Mutta poistuuko tämä ongelma, jos aiempaa laajemman rajoittamisen syynä onkin kansallisen turvallisuuden sijasta kansainvälisten suhteiden vaarantuminen?
Suvanto kertoo, että jatkossakin virkamiehen on käsiteltävä jokainen viisumihakemus yksilöllisesti. Virkamies ei kuitenkaan hänen mukaansa tee yksittäistapauksittain analyysiä kansainvälisten suhteiden vaarantumisesta.
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta toteaa, että Schengen-säännöstöä ei ole luotu nykyisenkaltaista tilannetta varten, vaan se on nykyistä normaalimman ajan lainsäädäntöä. Tämä selittää monipolvisuutta, jota julkisuudesta on saatu seurata turistiviisumeita koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Raition mukaan kyse on vain yhdestä esimerkistä, jossa EU-lainsäädäntö laahaa jäljessä suhteessa Venäjän hyökkäyssotaan.
– Tässä on tehty laajentava tulkinta tilanteessa, jossa tämä nyt voimassa oleva säännöstö ei ihan suoranaisesti ole ottanut huomioon sellaista tilannetta, jossa nyt ollaan. Ja silti on tehtävä reaaliajassa ratkaisuja, hän sanoo.
Raitio huomauttaa, että liikekannallepano hyökkäyssotaa käyvässä naapurivaltiossa on poliittisesti iso asia, jolla pitääkin olla aitoa merkitystä harkinnassa. Schengen-säännöstöstä löytyy peruste rajoittaa maahantuloa kansainvälisten suhteiden vaarantumisen seurauksena, mikä vie asian juridiikan puolelta yhä enemmän poliittisen harkinnan piiriin.
– Kun me puhumme sellaisesta asiasta kuin kansainvälisten suhteiden vaarantuminen, se ei ole kovin spesifi ilmaus. Siihen jää poliitikoille harkintavaltaa, ja niin siinä pitää ollakin.
Suomi on pitänyt sitkeästi esillä, että parasta olisi, kun viisumitilanteeseen löytyisi EU-tason ratkaisuja. EU:ssa ei kuitenkaan ole saatu yhtenäistä linjaa, mutta Venäjän rajanaapurit ovat omilla toimillaan pyrkineet tukkimaan venäläisturisteilta reittejä.
Käytännössä asetelma on muuttumassa Suomessakin periaatepäätöksen seurauksena sellaiseksi, että kun aiemmin viisumin epäämiseen venäläisiltä on vaadittu erityisperustetta, nyt erityisperuste vaaditaan viisumin saamiseen.
– Mielestäni on ihan perusteltua näissä oloissa näin tulkita, Raitio sanoo.
Hallitus on korostanut, että Suomi ei ole estämässä maahanpääsyä esimerkiksi toisinajattelijoilta tai toimittajilta, jotka pakenevat Venäjältä tai muutoinkaan ihmisiltä, joilla on perusteltu syy pelätä henkensä puolesta. Myöskään perheenjäsenten tuloa ei haluta estää.