Viimeisen Marskin ritarin lähtö oli yhden aikakauden päätös – sotasukupolven perintö on korvaamaton, puolustusministeri Antti Kaikkonen arvioi
Sotasulkupolven henkinen perintö jää elämään heidän mentyäänkin, uskoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)
Suomalaiset ehtivät viime vuosikymmeninä tottua Linnan juhliin kunniavieraina saapuneiden Mannerheim-ristin ritarien ja muiden veteraanien vuosi vuodelta harvenevaan joukkoon. Tänä vuonna vastaanottoa ei järjestetä, ja viimeinenkin Marskin ritari on nyt poissa.
– Oli kunniatehtävä olla mukana hautajaisissa saattamassa viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt viimeiselle matkalleen, ja se oli kyllä vaikuttava tilaisuus, Kaikkonen myöntää.
Puolustusministerin mukaan Lappeenrantaan katujen varsille saapuneesta runsaasta saattoväestäkin näki asian koskettaneen ihmisiä. Kaikkonen luonnehtii tapahtumaa yhden aikakauden päätökseksi.
– Samalla se kyllä itsellekin muistutti siitä ajatuksesta, että lähestyy myös se päivä, jolloin viimeinenkin sotaveteraani poistuu näiltä tantereilta.
Puolustusministerin mielestä samalla on tärkeää muistaa koko sodanajan sukupolvea.
– Lotat ja koko kotirintama tekivät arvokasta työtä, jotta siitä koettelemuksesta selvittiin.
Kaikkosen mukaan sotasukupolven jälkeen jättämä perintö on korvaamaton ja mittaamaton.
– Ja kyllä meidän tämän päivän aktiiviväestön ehdoton tehtävämme on pitää hyvää huolta tästä isänmaasta nyt ja tästä eteenpäin, se on varmasti se veteraanien tärkein perintö. Vaikka veteraanit pikku hiljaa joukostamme poistuvatkin, heidän henkinen perintönsä elää. Ja kuten Veteraanin iltahuudossa sanotaan, niin ”himmetä ei muistot koskaan saa”.
Vastaus kysymykseen itsenäisyyteen liittyvistä henkilökohtaisesti tärkeistä asioista, tapahtumista tai henkilöistä vaatii puolustusministeriltä hetken miettimisen.
– Oikeastaan se työ, mitä aikanaan tehtiin, jotta syntyi mahdollisuus Suomen itsenäistymiselle vuonna 1917. Sitähän eri tavoin pohjustettiin hyvän aikaa ennen, ja sitten kun tuli oikea hetki, niin rohkeutta löytyi.
Toisena tärkeänä asiana Kaikkonen mainitsee sodanajan sukupolven taistelut ja kolmantena Urho Kekkosen elämäntyön ja valtiomiestaidot.
– Suomi pidettiin eteenpäin menevien, itsenäisen kansakuntien joukossa ja luotiin pohjaa tulevalle menestykselle, hän summaa.
Päättyvä vuosi on ollut Suomelle ja koko maailmalle ennennäkemätön koettelemus koronapandemian vuoksi. Puolustusvoimat on Kaikkosen mukaan selvinnyt kaiken keskellä kuitenkin varsin hyvin.
– Tietysti muuta yhteiskuntaa on autettu silloin, kun on tarvittu, Uudenmaan eristäminen oli varmasti näyttävin esimerkki.
Valmiutta antaa apua on puolustusministerin mukaan yhä, jos tarvetta ilmenee.
– Vaikka tässä ei nyt varmaan mitään maakuntia olla eristämässä, jotain muuta apua saatetaan jossain kohtaa tarvita, ja valmiutta siihen löytyy.
Tärkeintä Kaikkosen mukaan on tietenkin, että Puolustusvoimat on koko ajan pitänyt huolta omasta perustehtävästään ja Suomen turvallisuuden takaamisesta myös poikkeuksellisissa oloissa.
– Ja sanoisin, että koronan torjunnassa Puolustusvoimat on onnistunut kyllä varsin hyvin, yhdestäkään varuskunnasta ei ole tullut minkään sortin viruslinkoa ja tartuntamäärät on onnistuttu pitämään hyvin matalina.
Suoritus on puolustusministerin mukaan hatunnoston arvoinen.
– Mutta taistelu jatkuu, hän muistuttaa.
Koronauhkaan on Kaikkosen mukaan vastattu muun muassa jakamalla varusmiehet koulutuksessa kolmeen ryhmään.
– Voi sanoa, että yksi porukka on kasarmilla, yksi maastossa ja yksi kotona lomilla ja nämä kolme joukkoa pidetään kokonaan erillään toisistaan. Ja tämä on ollut yksi keskeinen keino siinä, että tartuntaryppäitä ei ole tullut. Ja tietysti muutoinkin hygieniaan kiinnitetään aivan erityistä huomiota.
Kaikkosen mukaan joitakin kertausharjoituksia ja kansainvälisiä harjoituksia on jouduttu perumaan, mutta koronasta ei aiheudu Puolustusvoimille mitään peruuttamatonta vahinkoa.
– Itse asiassa tässä saadaan ihan arvokasta kokemusta varusmieskoulutuksesta vähän eri tavalla, ja aikanaan varmaan katsotaan, onko korona-ajan oppeja hyödynnettävissä. Lisäksi on saatu kokemusta etätyöstä puolustushallinnossa ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Puolustusministerin mukaan tarkoitus on myös lisätä etätyömahdollisuuksia Puolustusvoimissa myös korona-ajan jälkeen merkittävästi. Pohjana tälle on selvitys, jonka Kaikkonen laittoi liikkeelle viime talvena.
Itsenäisyyspäiväksi Kaikkonen on kutsuttu puhumaan Suomalaisuuden liiton perinteiseen lipunnostotilaisuuteen Hämeenlinnaan. Mutta kuuluuko puolustusministerin itsenäisyyspäivän ohjelmaan monen suomalaiskodin klassikko Tuntematon Sotilas?
– No ei se kuulu, Kaikkonen naurahtaa.
– Se on hieno elokuva kyllä, tai siitä on useampikin versio. Mutta ei se ihan jokavuotinen perinne kuitenkaan ole, hän myöntää.