Vesa Vihriälä suosittaa hyvinvointialueille verotusoikeutta
Pitkän linjan taloustieteilijä Vesa Vihriälä pitää verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille järkevänä.
Vihriälä kirjoittaa blogissaan, että terveystaloustieteilijät ovat useasti viitanneet siihen, että alueiden oman rahoitusvastuun täydellinen puuttuminen heikentää kannustimia tehokkuuteen.
Vihriälän mielestä looginen ratkaisu olisi rajoittaa valtion rahoitus hyvinvointialueille alle 100 prosenttiin väestörakenteen perusteella arvioiduista tarvevakioiduista menoista.
– Loppurahoitus jäisi tällöin alueen omalle vastuulle ja tästä huolehtimiseksi alueilla tulisi olla verotusoikeus, jonka ankaruudelle valtio voisi asettaa katon samalla tavalla kuin nykyisin kuntien perimille kiinteistöveroille, Vihriälä kirjoittaa.
Vihriälä myöntää, että alueiden verotusoikeuteen liittyy ongelmiakin, sillä uusi vero monimutkaistaisi järjestelmää ja monet pelkäävät veron johtavan kokonaisveroasteen kasvuun. Toisaalta heikon tulopohjan alueet, joilla väestörakenteen takia on myös suuret menot, pelkäävät joutuvansa maksamaan suuremman osan sote-menoista kuin nykyisessä järjestelmässä.
– Nämä ovat ihan perusteltuja huolia. Se, että vastaava järjestelmän näyttää toimivan Ruotsissa, viittaa kuitenkin siihen, etteivät ongelmat ole ylipääsemättömiä. Huolellisen valmistelun tällainen uudistus toki vaatii ja olisi varmasti helpommin toteutettavissa, jos hyvinvointialueet olisivat nykyistä suurempia, Vihriälä arvioi.
Vihriälä arvostelee kirjoituksessaan myös monikanavaista terveydenhuoltojärjestelmää, joka ohjaa resursseja merkittävästi terveimpien ihmisten terveydenhoitoon työterveyshuollon kautta, kun taas eniten palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja muuten työelämän ulkopuolella ovat huonommin toimivan julkisen palvelun varassa.
– Tämä ei voi olla tehokas tapa tukea koko väestön terveyttä pakollisella rahoituksella.
Vihriälä huomauttaa myös OECD:n kiinnittäneen huomiota siihen, että järjestelmä on tämän vuoksi myös poikkeuksellisen eriarvoinen terveyspalveluiden tosiasiallisen saatavuuden suhteen.
Vihriälän mukaan työterveyshuolto voitaisiin rajoittaa työterveyttä ja -hyvinvointia ennakollisesti tukevaan toimintaan ja jättää varsinainen sairaanhoito julkisen järjestelmän ja asiakkaiden itsensä maksaman yksityisen järjestelmän vastuulle.
– Työmarkkinajärjestöt vastustavat tällaista uudistusta pääosin samalla perusteella kuin eläkejärjestelmään puuttumista: miksi korjata kokonaisuuden hyvin toimivaa osaa? Vastaus tämänkin osan tarkastelun tarpeellisuudelle on asiallisesti sama: hyvin toimiva osa ei takaa kokonaisuuden hyvää toimintaa vaan voi osaoptimoinnin takia sitä heikentää, Vihriälä katsoo.